Edullisuus kiinnostaa kimppakyydeissä, aikatauluongelmat esteenä

Ylä-Savon seutukunnalla on potentiaalia kehittää kimppakyytikulttuuria etenkin kuntien välisessä työmatkaliikenteessä, selviää Ylä-Savo liikkuu viksusti -hankkeen kimppakyytikyselystä.

Kyselyyn vastasi 53 ihmistä 7.7.-6.8.2017 välisellä ajalla. Vastaajista naisia oli 68 prosenttia, muunsukupuolisia kaksi prosenttia ja miehiä 30 prosenttia. Vastaajista 32 prosenttia oli 30-39-vuotiaita ja samalla prosenttiosuudella 50-65-vuotiaita. 40-49-vuotiaita oli vastaajissa 17 prosenttia, 18-29-vuotiaita 13, alle 18-vuotiaita kaksi ja yli 65-vuotiaita neljä prosenttia.

Kuntien välillä liikkuisi mielellään säännöllisesti kimppakyydeillä 30 prosenttia vastaajista. Satunnaisesta kimppakyydistä oli kiinnostunut 45 prosenttia vastaajista. 25 prosenttia ilmoitti, ettei yhteismatkustaminen kiinnosta kuntien välillä.

Kyselyyn vastanneista 8 prosenttia käytti kimppakyytejä säännöllisesti ja 32 prosenttia satunnaisesti. Säännöllisenä kimppakuskina toimi 13 prosenttia vastaajista ja 25 prosenttia satunnaisesti.

Oman kunnan sisällä kimppakyydin tarve oli pienempi. Noin puolet vastaajista ilmoitti, ettei olisi kiinnostunut kyydeistä oman kunnan sisällä. Satunnaisista kunnan sisäisistä kyydeistä oli kiinnostunut 30 prosenttia ja säännöllisestä liikkumisesta 19 prosenttia vastaajista.

Kimppakyytejä halutaan käyttää eniten työmatkoihin (44 prosenttia). Harrastukset (29 prosenttia) ja asiointi (19 prosenttia) ohittivat opiskelun (8 prosenttia) matkan syynä.

Tärkein syy kimppakyydin käytölle on sen edullisuus (49 %). Ympäristöystävällisyys nousi toisena tekijänä (28 %). Lasten vieminen harrastuksiin ja joukkoliikenteen puute kerrottiin myös syinä, miksi kimppakyytiä haluttaisiin käyttää.

Valtaosa vastaajista käytti liikkumisessa autoa kimppakyytien lisäksi yksin tai perheen kanssa (82 prosenttia). Kymmenen prosenttia ilmoitti myös kävelevänsä ja kahdeksan prosenttia käyttävänsä myös polkupyörää. Julkisen liikenteen käytön osuus kimppakyytien lisäksi vastaajilla oli nolla.

Arkipäivät aamuin illoin

Matkustustarvetta oli tasaisesti maanantaista perjantaihin. Matkustusajat painottuivat aamuun kello 6-9 välille, etenkin kello 7-8 välillä. Iltapäivällä liikenne alkoi jo kello 13, ollen aktiivisinta kello 15-18. Kello 23-03 välillä ei ollut kyytitarvetta.

Eniten kulkijoita lähti Iisalmesta (34 %), Kiuruvedeltä (19 %) ja Vieremältä (17 %). Sonkajärven ilmoitti lähtöpaikakseen 11 prosenttia ja Lapinlahden 8 prosenttia vastaajista. Liikennettä oli myös Pielavedeltä (2 %) ja yhteensä 8 prosentin verran mm. Kuopiosta, Siilinjärveltä ja Toivalasta.

Puolet vastaajista suuntasi Iisalmeen. Toisena vahvana suuntana menomatkalla oli Vieremä 19 prosentin osuudella. Jokin muu –vaihtoehto painottui kolmantena (11 %), kuten Kuopio, Kuopion lentokenttä ja Etelä- ja Länsi-Suomi. Kiuruvedelle matkusti 8 prosenttia, Sonkajärvelle 6, Pielavedelle 4 sekä Lapinlahdelle ja Keiteleelle 2 prosenttia vastaajista.

Kyytejä pyydetään suoraan

Mieluiten kyydeistä sovitaan Facebook-ryhmän (20 prosenttia) ja WhatsApp –viestipiirin (16 prosenttia) kautta tai kasvokkain (15 prosenttia). Lehti-ilmoituksella kyytiseuran hakeminen kiinnosti vähiten. 7 prosenttia ilmoitti, ettei etsi tai hae kyytejä mitenkään.

Kyselyn perusteella kyytejä haetaan kasvokkain, tuttaville soittamalla tai sosiaalisessa mediassa tuttujen kautta. Olemassaolevia www-sivustoja ja kaupallisia mobiilipalveluita käytettiin hyvin vähän. Sivustoja ovat esimerkiksi kyydit.net, kimppa.net ja kimppakyyti.fi.

Kimppakyytipörssejä ei ole vastaajien mukaan työ-, opiskelu- ja harrastuspaikoilla, tai he eivät tiedä niiden olemassaolosta.

Yhteinen aika tärkein tekijä

Sopiva aikataulu on tärkein tekijä kimppakyydin onnistumiselle (20 % vastaajista). Aikataulun sovittamisongelmat olivat samalla suurin este sille, miksei kimppakyytejä käytetä (29 % vastaajista).

Myös kyydin edullisuus, reittivalinta, luotettavuus ja sen korvaaminen vastavuoroisesti olivat vastaajien mielestä tärkeitä. Osa vastaajista arvosti lisäksi turvallista ajotapaa, sitä että tuntee kimppakyytiporukan ennestään tai että kyytiin voi ottaa myös jälkikasvua tai kantamuksia.

Esteenä aikatauluongelmien lisäksi pidettiin sitä, että kyyti on vaikea sopia (16 %) ja reittivalinnan soveltumattomuutta (14 %). Kymmenen prosenttia vastaajista ilmoitti haluavansa liikkua yksin tai vain perheensä kanssa. Kahdeksan prosenttia vastaajista piti esteenä sitä, ettei ole varma sopivasta korvaustavasta.

Työpaikoille toivotaan kyytipörssejä

Työpaikoille toivotaan kimppakyytipörssejä, joissa voi tarjota ja hakea kimppakyytejä. Vastaajista 25 prosenttia toivoi työnantajansa kannustavan kimppakyyteihin sisäisellä kyytipörssillä. Kysymykseen työnantajan kannustuskeinoista pyydettiin vastaamaan, jos oli sillä hetkellä työelämässä. Kysymykseen vastasi 40.

Kolmannes vastaajista ilmoitti, ettei toivo työnantajaltaan mitään kannustimia kimppakyyteihin.

15 prosenttia toivoi työnantajan tulevan vastaan talvirenkaiden hankinnassa, jos sitoutuu käyttämään kimppakyytiä työmatkoilla. Taksimatkaa kimppakyydin varajärjestelmänä piti hyvänä kymmenen prosenttia, samoin kuin autopaikkaetua (esimerkiksi ilmainen/edullinen paikka tai hyvä sijainti kimppakyytiporukalle). Vastaajat esittivät kannustimeksi matka-aikaa työajaksi ainakin osittain.

Kolmasosa kertoi olevansa tietoinen nykyisestä henkilöliikennelaista, kolmannes vastasi ettei tiedä laista ja kolmasosa vastasi, ettei osaa sanoa.

Kimppakyytikuluja voi vähentää tuloverotuksessa kodin ja työpaikan välisillä matkoilla. 47 prosenttia kertoi, ettei tiedä miten matkakustannukset vähennetään, 30 prosenttia kertoi tietävänsä ja loput olivat epävarmoja asiasta.

Kommenteissa ideoitiin ja epäiltiin

Vastaajat antoivat ahkerasti kommentteja. Eniten kommentteja kirvoitti kyydin löytäminen. Sen tulisi olla helppoa ja luotettavaa, vastaajat kommentoivat.

Kimppakyytien edistämiseen ehdotettiin autonvarausmahdollisuutta työpaikalle, niin että työkäyntejä voi tehdä päivän aikana.

Kimppakyydeillä voisi vastaajien mukaan helpottaa omia tai lasten harrastusmenoja, asiointia ja esimerkiksi hautapaikan kesäkukkien hoitamista.

Edullisuus korostui kyselyssä. Eräs vastaaja kertoi kulkevansa päivittäin 220 kilometrin pituisen työmatkan ja kiinnostuneensa siksi kimppakyydeistä.

Vaikka vastaajat eivät kertoneet käyttävänsä joukkoliikennettä, otettiin vastauksissa kantaa julkiseen liikenteeseen.

Joukkoliikenteeseen toivottiin lisää vuoroja niin, että Iisalmen ympäristökuntien ja Iisalmen sekä Kuopion välillä olisi helpompi liikkua viikonloppuisin. Etenkin maaseudulla asuvien kulkumahdollisuuksia tulisi kehittää vastaajien mukaan. Osa pelkäsi, että joukkoliikenne lakkaa kokonaan. Osa arveli Überin tapaiset halpataksipalveluiden korvaavan tulevaisuudessa kimppakyydit ja joukkoliikenteen.

Kimppakyyti on yhteismatkustamista

Osa vastaajista toi esille sen, että kimppakyytinä voi käsittää myös Kelan kimppakyydit. Niillä tarkoitetaan Kelan korvaamia taksikyytejä, joissa voi olla useita matkustajia kyydissä. Kela korvaa osan julkiseen tai yksityiseen terveydenhuoltoon tehdyn matkan kustannuksista. Syy voi olla sairaus, raskaus, synnytys tai kuntoutus.

Kimppakyydit ovat yhteismatkustamista yksityisesti omistetuilla autoilla. Kimppakyyti voi toimia vuorotteluperiaatteella, mikä sopii esimerkiksi säännöllisesti kimppakyydillä liikkuville työmatkaajille. Kyydistä voi pyytää taksiliikennelain mukaan korvauksen matkan kulujen kattamiseksi.