Iisalmi 2030 – Suomen houkuttelevin seutukaupunki

Valtiovarainministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja ympäristöministeriö asettivat toukokuussa selvityshenkilön selvittämään seutukaupunkien taloudellista elinvoimaisuutta ja sitä, miten seutukaupungit pääsisivät nykyistä paremmin osaksi talouskasvua. Myös Iisalmi oli kaupunkineuvos Antti Rantakokon selvityksessä mukana.

Rantakokko luovutti 12.10. selvitysraporttinsa kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläiselle, asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle ja elinkeinoministeri Mika Lintilälle.

”Suomessa tarvitaan vahvempaa ja monimuotoisempaa kaupunkipolitiikkaa, jossa myös seutukaupungit ovat mukana. Tässä keskustelussa seutukaupunkien tulee olla itse aktiivisia. Seutukaupunkien näkökulmasta tarvitaan kokonaistarkastelua ja sen mukaista ohjelmallista politiikkaa”, sanoi Antti Rantakokko luovuttaessaan selvitysraporttinsa.

Selvityshenkilö Rantakokon ehdottama seutukaupunkiohjelma olisi seutukaupunkien ja valtion välinen yhteistyöohjelma, joka tarkastelee ja ehdottaa toimenpiteitä seutukaupunkien elinvoiman ja erityisyyden huomioon ottamiseksi. Ohjelman keskeinen sisältö olisi innovaatiokyvykkyyden ja -ympäristöjen rakentaminen osana elinvoimatyötä. Seutukaupungit muodostavat oman kaupunkiverkostonsa.

Seutukaupungit ovat teollisen Suomen ydinalueita, joilla on iso merkitys Suomen viennissä. Pohjois-Savon vientiveturina ja valtakunnallisestikin ylivoimaisen yrittäjäyhteistyön paikkana profiloitunut Iisalmi sopii kuvaukseen erinomaisesti.

”Tärkeintä on etsiä yhteisiin ongelmiin yhteisiä lääkkeitä ja rakentaa toimivia valtakunnallisia ratkaisuja. Suomalaiset seutukaupungit ovat tarttuneet kasvun mahdollisuuksiin rakennemuutostilanteessa hienolla tavalla: esimerkkejä tästä ovat Rauman ja Uudenkaupungin positiivinen rakennemuutos ja uudet työpaikat”, toteaa Rantakokko.

Iisalmessa ei ainakaan asennoitumisessa jäädä yhtään jälkeen läntisemmille seutukaupungeille: uudelle strategiakaudelle lähdetään vahvalla ja aktiivisella otteella:

”Lausuntokierroksella olevan strategialuonnoksemme visioksi on asetettu ’Iisalmi 2030 – Suomen houkuttelevin seutukaupunki.’ Tavoitteenamme on olla kansainvälisesti tunnettu 25 000 asukkaan vetovoimainen seutukaupunki, joka tarjoaa loistavat yrittämisen olosuhteet ja toimivat seudulliset palvelut.”, toteaa Iisalmen kaupungin strategiatyöstä vastaava elinkeinojohtaja Terho Savolainen.

Taustalla on kuitenkin tosiasia, että seutukaupungit ovat olleet menettäjiä viime vuosikymmenien rakennemuutoksissa. Seutukaupunkien pienet aluetaloudet ovat myös äkillisten rakennemuutosten tilanteessa erityisen herkkiä.
Kaupunkien ensisijaisena tehtävänä on ennakoida rakennemuutoksia kehittämällä riittävän laajapohjaista elinkeinorakennetta.

Talouden kehitysnäkymät ovat juuri nyt valoisat koko maassa. Seutukaupungeilla on mahdollisuus rohkeaan uudistumiseen ja elinvoimansa kehittämiseen. Tästä huolimatta äkillisiltä rakennemuutoksilta ei voida välttyä.

”Näitä tilanteita varten tulee olla alueen ja valtion väliseen kumppanuuteen perustuvat horisontaalinen toimintatapa ja resurssit”, sanoo Rantakokko.

”Iisalmessa pyritään tulevalla strategiakaudella siihen, että asukasluvun lasku on saatu kääntymään ja väestön kasvu on noin prosentin vuotuisella tasolla. Teemme parhaamme, että kaupunkimme houkuttelee muuttajia ja on palveluntarjontansa ja elinvoimansa myötä selkeä seudun veturi. Tahtotilaan on virittäydy esimerkiksi liki parin vuoden ajan jatkuneella By Iisalmi –brändityöllä, jonka kautta iisalmelaiset yritykset, oppilaitokset ja kaupunki ovat yhdessä tehneet vetovoimatöitä”, toteaa Iisalmen kaupunginjohtaja Jarmo Ronkainen.