Poliisista tuli tutkija

Speakers Forumin Vuoden tulokas Harri Gustafsberg valmentaa tutkimustiedon ja käytännön kokemusten pohjalta.

Poliisin eliittiyksikkö Karhun operatiivisena johtajana ollut Harri Gustafsberg puhui paineen siedosta ja stressistä Naikon Oy:n kesätapahtumassa Runnilla. Gustafsberg tutkii stressiä ja henkistä suorituskykyä Toronton yliopiston työryhmässä.
Gustafsberg kertoo, että häneltä kysytään usein, kuinka monta kertaa hän on ollut lähellä kuolemaa.
– Monta kertaa.
Hän toteaa, että ryhmänjohtajana paineet kohoavat aivan toiseen luokkaan:
– Kun linjalla on oma ryhmä ja on mahdollista, että jollekulle jotain sattuu, oikeasti koetellaan johtajan kanttia.
Hän oli Poliisin valtakunnallisessa valmennusyksikössä miettimässä, miten paineensietoon ja stressiin voitaisiin vaikuttaa.
– Suomesta ei löytynyt valmentajaa, joka osaisi sekä teorian että alamme käytännön, joten päätin perehtyä asiaan. Kun aloin opiskelemaan, en aluksi aavistanut, mihin kaikki tämä johtaa. Ja oli vaikea siirtyä poliisin työstä tutkijamaailmaan. Mutta mieli mukautuu mihin vaan. Neljä vuotta sitten minut kutsuttiin Toronton yliopiston tutkimusryhmään, joka tutkii stressiä ja henkistä suorituskykyä, Gustafsberg kertoo.

Nyt Gustafsberg valmistautuu väittelemään Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulussa tohtoriksi. Hän on myös kirjoittanut tietokirjan ja perustanut yrityksen.
– Asiakkaina on isoja kansainvälisiä yrityksiä sekä pieniä suomalaisia yrityksiä. Valmennuksessa käsitellään tiimityötä, johtajuutta, henkistä suorituskykyä ja vuorovaikutuskykyä. Valmennukset on rakennettu tutkimustiedon ja käytännön kokemusten pohjalta. Niiden kesto vaihtelee yleensä puolesta vuodesta vuoteen, Gustafsberg kertoo.

Mitkä tekijät ovat jaksamisen ja paineenhallinnan kannalta kaikkein tärkeimpiä? Kuulijat ehdottelevat unta, liikuntaa ja ravintoa.
– Hengittäminen. Syvään hengittäminen.
– Kun menin ensimmäistä kertaa kouluttamaan poliiseja, Pohjanmaalle, he totesivat, että ’kyllä me ny hengittää osatahan’. Vaan kun ase tärisee kädessä, pitää osata hengittää.
Hän teettää kuulijoilla hengitysharjoituksen:
– Istukaa hyvässä asennossa, hengittäkää syvään, ensin vatsa täyteen ja sitten keuhkot. Sitten pidättäkää hengitystä ihan pieni hetki, ja päästäkää ilma hieman hitaammin ulos.
– Tehkää harjoitusta pari kertaa päivässä muutaman minuutin ajan ja tarkkailkaa, miten se vaikuttaa teihin. Jo pari taukoa päivän aikana voi auttaa rauhoittumaan illalla.

Toinen tärkeä on vesi.
– Kokeilkaapa juoda joka aamu heti heräämisen jälkeen kaksi lasillista vettä. Sen jälkeen joka toinen tunti juotte taas lasillisen. Elimistö toimii vedellä.
– Kun muutetaan pieniä asioita, sillä voi olla isoja vaikutuksia tulevaisuuteen. Muutos voi olla vaikea tai helppo. Jos puhutaan vesilasin juomisesta, se on helppo ottaa osaksi arkea.

Luento jatkuu syvemmälle jaksamisen ja stressin hallintaan, ja matkan varrella yleisön mainitsematkin asiat käsitellään. Lehden kautta Gustafsberg lähettää terveisiä myös yläsavolaisille:
– Uskokaa itseenne! Tätä on hyvä muistuttaa sekä itselle että muille. Ja auttaa tässä toinen toistamme. Meillä on Suomessa paljon hyvää ja arvokasta, mitä emme oikein itse näe.

Juttu on julkaistu alunperin Töllöttimessä 15.6.2017