Huomio ehdokkaitten jakautumiseen seutukunnittain

Töllöttimen tekemän kyselykierroksen mukaan puolueet kiinnittävät erityistä huomiota maakuntavaaliehdokkaiden tasaiseen jakautumiseen seutukunnittain. Esimerkiksi keskusta on asettanut kuntakohtaiset kiintiöt ehdokashankinnan tueksi, ja vasemmistoliittokin on asettanut selkeät alueelliset tavoitteet.
– Ehdokkaista noin puolet tulee Kuopion seutukunnasta, ja Ylä-Savosta asetetaan neljäsosa listasta, toteaa vasemmistoliiton itäisen alueen toiminnanjohtaja Jaakko Turunen.
Perussuomalaiset on selkeästi huolissaan demokratian toteutumisesta.
– On tärkeää, että valtuutettuja valitaan muualtakin kuin isoista kaupungeista. Tällä hetkellä maakuntavaltuusto valitaan kuntavaalien tuloksen perusteella demokraattisesti alueellisuus ja tasa-arvo huomioiden. Vaaleilla valittavat voivat olla mitä vaan ja mistä vaan eli demokratiassa mennään alaspäin, vaikka äänestäjien valta lisääntyy, perussuomalaisten Pohjois-Savon piirin vt. puheenjohtaja Pia Pentikäinen toteaa.
– Uudet vaalit ja ihmiset eivät oikein ymmärrä mitä ja miksi valitaan. Jatkossa kun Sote-palveluja karsitaan, niin pikkupaikkakuntien mielenkiinto vähenee entisestään. Miksi äänestää kun ei voi vaikuttaa? Huomion arvoista on, että kansanedustajat tekevät eduskunnassa lait ja päätökset, jota vastaan he sitten maakunnissa ottavat kantaa.

Puolueiden kaavailema vaalibudjetti vaihtelee keskustan 50 000–60 000 eurosta Sinisen tulevaisuuden omakustannevaaleihin. Isot heitot summien välillä kielivät muun muassa yleisestä epävarmuudesta uuden edessä.
– Maakuntavaalien rahoitus on todella haasteellinen asia, koska vaaleille ei ole vakiintunutta rahoituspohjaa. Kattava ja koko alueen äänestäjiä palveleva tiedottaminen ja markkinointi vaativat kymmenien tuhansien eurojen budjettia. Maakuntavaalien rahoitukseen vaikuttaa myös reilun puolen vuoden päästä maakuntavaaleista järjestettävät eduskuntavaalit, jotka ovat alueellisesti laajassa Savo-Karjalan vaalipiirissä kaikille puolueille taloudellisesti hyvin haasteelliset, toteaa kokoomuksen Savo-Karjalan piirin toiminnanjohtaja Eeva-Liisa Perki-Latvaniemi.
EU-vaalit seuraavat vielä heti kannassa.
Näin ollen monikaan puolue ei osannut sanoa tarkkaa summaa vaalibudjetilleen. Sinisten budjetti vaaleihin on niukka, vihreiden budjetti on pieni eikä perussuomalaisten budjetti ole vielä valmis.
– Arvioin, että jo melko vaatimattomankin kattokampanjan vähimmäiskustannukset nousevat yli 30 000 euroon. Lisäksi tulevat ehdokkaiden omat ja esimerkiksi paikallisyhdistysten taloudelliset satsaukset, pohtii Perki-Latvaniemi.

Budjetin tavoin myös ehdokaslista hyväksymisajankohta vaihtelee reilusti. Vasemmistoliitto nimeää ja julkistaa ehdokkaitaan seuraavan kerran kevätpiirikokouksessaan 21.4.
– Lista pyritään lyömään lukkoon kesäkuun loppuun mennessä. Kymmenisen paikkaa jätetään auki myöhäisherännäisille, sanoo vasemmistoliiton Turunen.
Keskustan ehdokaslista hyväksytään huhtikuussa. Vasemmistoliiton tavoin senkin listaan on mahdollisia tehdä täydennyksiä myöhemmin. Samoin siniset hyväksyy ehdokaslistansa todennäköisesti ennen juhannusta.
Loput puolueet jättävät listan auki vielä kesän yli, ja esimerkiksi vihreiden viimeiset ehdokkaat hyväksytään syyskuun loppupuolella. Perussuomalaisten ehdokaslista hyväksytään yleisissä kokouksissa. Kokoomuksen tavoitteena maakuntavaltuutettujen määrästä on 13–14 paikkaa ja sosiaalidemokraatit tavoittelevat puolestaan ainakin 25 prosentin kannatusta, mikä tarkoittaa 17–18 valtuutettua.