KATSO VIDEO: Lunta, lunta lunta

- Ei voi sanoa, että kun lumi sataa kolmelta yöllä, niin kaikki on kuudelta mallillaan, toteaa Aleksi Pulkkinen auran takaa.

Runsas luminen talvi näkyy kuntalaisille erityisesti lumen kertymisenä katoille, teille ja teiden varsille. Aurauskalusto tekee lähes ympärivuorokautista työtä pitääkseen vähintäänkin keskustan ja pääväylät auki. Tällä hetkellä suurinta kuormitusta kunnan kassaan aiheuttaa lumien siirto keskustasta lumen kaatopaikalle. Uusia läjitysalueita on jouduttu avaamaan Savikon lumenkaatopaikan täyttyessä.

– Talvikauden kunnossapitokustannukset ovat vähän vajaa 200 000 euroa ja taajaman väylästöjen ylläpidon kokonaiskustannukset ovat reilu 300 000 euroa vuodessa. Sehän tarkoittaa sitä, että talvikunnossapito kaikista kustannuksista on noin 60 prosenttia. Mikäli kulut tästä nousevat on se kaikki pois kesäkunnossapidosta. Kesällähän meillä on aina liikennemerkkien kunnossapito, liikennevalojen hoito, tienvarsien niitot ja raivaukset, pölyn sidonta, ajoratamaalaukset, kunnossapitosorastukset sekä ojitukset ja muiden kuivatusjärjestelmien kunnostus ja hoito, kertoo ympäristöinsinööri Ari Ruotsalainen Kiuruveden kaupungista.
– Nyt meidän raha sataa lumena ja sulaa vetenä viemäreistä alas. Kaikki ylimääräinen raha talvikunnossapitoon on pois kesäkunnossapidosta.

Itse auraustyö ei ole sen kummempaa, mutta lumen siirto on se, joka maksaa.
– Lunta on ajettu tammikuun puoleenväliin mennessä yhtä paljon kuin koko viime talvena yhteensä. Mikäli näyttää siltä, että rahat eivät kerta kaikkiaan riitä, pitää päättäjiltä alkaa kyselemään lisää, jatkaa Ari Ruotsalainen.
Lumen ajon kuormituksen lisäksi ongelmia voivat aiheuttaa myös säiden vaihtelut.
– Lumella on ongelmana ainoastaan, jos sitä on liikaa ja sitä joudutaan ajamaan. Mikäli joudumme auraamaan ja hiekoittamaan ja jos vielä pakastuu, joudutaan jäätyneitä sadevesikaivoja ja -viemäreitä sulattamaan. Se on sitten jo kalliimpaa.

Kiuruveden teiden kunnossapidosta vastaa kaksi kaupungin omaa konetta ja viisi alihankkijaa yhteensä seitsemällä koneyksiköllä. Lumentulon seuranta tapahtuu kaupungin osalta kahden vaihtuvan päivystäjän voimin. Urakoitsijat reagoivat itsenäisesti lumenmittausten mukaisesti, tai kaupungin päivystäjät ilmoituksesta.
Pääväylien ja keskustan osalta aurauksiin lähtökynnys on yli kaksi senttiä, pienväylillä 2–4 senttiä. ja tonttikaduilla yli kuusi senttiä. Tonttikaduilla voi viikonloppuisin auraus siirtyä arkipäivään.
Jalankulku- ja pyöräilyväylien talvikunnossapito ei kuulu asukkaiden vastuulle Kiuruvedellä.
– Lähes kaikki kevyen liikenteen väylät ovat Kiuruvedellä yhdistettyjä jalkakulku- ja pyöräilyväyliä. Näiden kunnossapito kuuluu kaupungille. Mikäli omistat kiinteistön, jonka edessä on jalkakäytävä, talvikunnossapitovastuu kuuluu sinulle.

Kaupunki voisi ottaa hallinnollisella päätöksellä tonttiliittymien kunnossapidon hoitaakseen, mutta sen pitäisi silloin koskea kaikkia. On ylivoimaisesti halvempaa, että se kiinteistönomistaja tekee ne itse. Tästä seuraisi kiinteä lasku ja laskujen kanssa voi tulla aina riitaa.
Auraukset ja lumenajo on kuitenkin pakollista tehdä tieturvallisuuden nimissäkin.
– Näkemäalueet on pidettävä avoimina, eikä valli saa ylittää metriä. Suojateiden ja liittymien kohdalla korkeus on puolimetriä. Keskustan alueelle lunta ei voi säilöä ja ne on pakko kuljettaa pois. Lunta kun sataa se ajoitus on tärkeintä. Ei voi viivyttää lumitöihin lähtöä. Lunta voi joutua auraamaan vuorokauden aikana samoilta katuosuuksilta useaan otteeseen.