Elämä soljuu eteenpäin. Vettä virtaa kaupunkimme läpi virtaavassa Paloisvirrassa tasaiseen tahtiin. Jotkut kiiruhtavat töihin, jotkut kouluun, kuka mihinkin. Sama kaava toistuu päivästä toiseen. Arkena tai pyhänä mentävä on.
Perinteiseen tapaan tässä kohdin vuotta, niin kunnissa kuin yrityksissä tai muissa yhteisöissä mietitään mennyttä vuotta ja suunnitellaan tulevaa. Onko menneen vuoden budjetti pitänyt? Miltä tilinpäätöksen tulosennuste kuluneen vuoden osalta näyttää? Onko tuleva tilinpäätös ylijäämäinen vai alijäämäinen? Kansan termein, pysyykö pää pinnalla vai ei?
Pörssiyrityksissä vuosi on jaettu kvartaaleihin. Yritykset miettivät vuosineljänneksittäin osavuosikatsauksessa, mikä on liiketoiminnan tilanne päättyneen ajanjakson osalta. Miten liikevaihto on muuttunut aikaisempaan verrattuna? Mikä muutokseen on syynä? Entäpä liikevoitto ja kannattavuus?
Lisäksi luodaan määrätietoinen tilannekuva tulevasta ajasta, jotta menestys jatkuisi unohtamatta tulevia ja vallitsevia riskitekijöitä. Pään pitää pysyä pinnalla, mielellään niin, että napa näkyy.
Kotitaloudet porskuttavat samalla aikaan, kiristäen vyötään tarpeen niin vaatiessa. Uuden hallituksen punoessa juonia, globaalin maailmantilanteen ollessa mikä tahansa, inflaation laukatessa, kotitaloudet joutuvat mukautumaan.
Dilemma ei ole helppo, nimittäin kun elinkustannukset nousevat ja tulot vähenevät, niin ahdasta on arjessa. Terveenäkin pitäisi pysyä ja purukaluston pitäisi olla iskukunnossa, jotta kapenevasta leivästä saataisiin kaikki jyvät jauhettua energiaksi. Positiiviseksi energiaksi.
Mikä selviytymisen reseptiksi?
Ihmiset ovat siitä kummallisia otuksia, että he keinot keksivät. Ennenkin on selvitty huomattavasti vaikeammista ajoista. Oli katovuosia, oli pula-aikaa, vilua ja nälkää sotavuosia unohtamattakaan.
Aina on löydetty tie parempaan ja auvoiseen oloon. Torpat ja pitsihuvilat lämmitettiin silloin ilman maalämpö- tai ilmalämpöpumppuja ja pöydissä oli särvintä, joillakin enemmän joillakin vähemmän. Elämä jatkui sitkeästi ja sisukkaasti. Niin me teemme tänäänkin.
Huolimatta nykyisestä kapitalistisesta ja tulevasta teknofeodalistisesta markkinatalousjärjestelmästä, me tulemme selviytymään. Olipa laihoja vuosia, veronkorotuksia, alijäämäisiä tilinpäätöksiä, taantumaa tai inflaatioita, me sopeudumme ja selviämme. Yhdessä ja yksin.
Ihminen on luotu selviämään uskon, toivon ja rakkauden sekä sisun avulla. Yhdessä ja yksin. Aina.