Nuoruudessani meidän seutukunnallamme asusteli pitkä mies nimeltä Alvi. Alvi tunnettiin kylillä uupumattomana ja sitkeänä pyöräilijänä. Säästä ja kelistä huolimatta, Alvi kuntoili ajelemalla vaihteettomalla pyörällään kymmeniä kilometrejä päivittäin. Hänen periksiantamaton mainensa kiiri ympäri maata niin, että tehtiinpä Alvista jossakin vaiheessa lehtijuttukin valtakunnan ykköslehteen, Onnellinen pyöräilijä.
Viime sunnuntaina tuo vanha tuttavuus palasi kahvipöytiin keskustelumme aiheeksi, kun se ”Alvi” nosteli niitä hintoja. Tällä kertaa yleinen arvolisävero (alv) nousi 24 prosentista 25,5:een nykyhallituksen toimesta syyskuun ensimmäisestä alkaen.
Tavoitteena hallituksella on tällä arvolisäveron korotuksella saada lisäeuroja pohjattomaan valtionkassaan. Tämä tarkoittaa sitä, että viime sunnuntaista alkaen eri tuotteiden myyjien on tilitettävä valtiolle enemmän veroeuroja myymistään hyödykkeistä.
Hintojen korotus on aina yrityksen oma päätös.
Yksinkertaisesti erilaisten hyödykkeiden hinnat saattavat nousta, mutta automaattista se ei välttämättä ole. Hintojen korotus on aina yrityksen oma päätös.
Yleinen alv-korotus koskee valtaosaa eri tuotteista elektroniikasta autoihin, lenkkareista koruihin ja kosmetiikasta kodin tarve-esineisiin, unohtamatta alkoholi- ja tupakkatuotteita. Elintarvikkeisiin, ruokaan, lääkkeisiin, julkisen liikenteen lippuihin ja ravintola- ja majoituspalveluihin korotus ei toistaiseksi vielä koske.
Myös sähkösopimukset ja suoratoistopalvelut saavat oman osansa alv-kannan noususta.
Loppupeleissä hintojen nousut eivät ole suuria, 10 euroa viime viikolla maksanut wc-paperipakkaus maksaa tällä viikolla 11,20 euroa, samoin 28 euroa maksanut paistinpannu maksaa tätä nykyä paikallisessa paistinpannukaupassa 31euroa. Toisaalta pienistä puroista virta kasvaa ja lopulta nämä korotukset kyllä vaikuttavat meidän kaikkien kuluttajien vuotuiseen ostovoimaan.
Merkille pantavaa on myös se, että nämä hinnankorotukset koskevat kaikkia kuluttajia tasapuolisesti, asuitpa sitten pääkaupunkiseudulla tai Ylä-Savossa.
Sopeutuminen on avainsana selviytymiseen. Menneet hyvät ajat eivät palaa, mutta soputumalla, niitä hyviä hetkiä ja aikoja on tulevaisuudessakin luvassa. Sitkeä ja uupumaton sopeutuminen periksi antamatta, voi johtaa siihen, että nimi on lehdessä ja elämä hymyilee kuten Alvillakin aikoinaan.