Luonto juhlistaa kymmentä vuotta

Näyttely sopii korona-ajan juhlintaan, keksittiin Citymarketilla.

Luonnon jäljillä -näyttelystä on tullut kiitosta siitä, että taidetta on lähellä ja helposti saavutettavissa, ja pidemmän aikaa, kaksi kuukautta. Edessä Erkki Rytkönen ja Anu Matilainen, takana Mari Kekäläinen, Jari Kuokkanen ja Harri Piipponen. Penkin on veistänyt Erkki Rytkönen. Tiina Tynkkynen-Hieta

Tiina Tynkkynen-Hieta

Iisalmen K-Citymarketilla voi vielä lokakuun ajan katsella taidetta 10-vuotisnäyttelyssä Luonnon jäljillä. Näyttely avattiin syyskuun alussa.

Perinteisempi juhlinta kokoontumalla täytekakkukahveille ei korona-aikaan oikein sopinut, joten syntyi idea näyttelystä, kauppias Harri Piipponen sanoo.

– Tuntuu, että tähän maailmanaikaan ei voisi olla parempaa tapaa juhlistaa.

– Minusta näyttely oli loistava ajatus, sanoo myös sen järjestäjiin liittynyt taiteilija ja valokuvaaja Mari Kekäläinen.

Teemaksi tuli luonto ja puu.

– Luontoteema tuntui hyvältä, kun metsä ja luonto ovat ihmisille tässäkin ajassa tärkeitä voiman antajia.

Jos maailmasta puut häviäisivät, meille kävisi huonosti.

Teoksia näyttelyyn toivat paikallisista taiteilijoista myös kuvanveistäjä Anu Matilainen sekä puutaiteilijat Erkki Rytkönen ja Jari Kuokkanen, toisilleen ennestään tutut taiteilijat.

Etenkin kiveä ja pronssia aiemmin työstänyt Anu Matilainen tarttui nyt itselleen uudempaan materiaaliin, tuoheen. Kipinä syntyi metsänharvennuksessa vuosi sitten, kun kirvesmies tempaisi koivunrungosta ison tuohenpalan.

Kankaalta purettavaan Ateljee-taloon suunniteltu jäähyväisnäyttely peruuntui koronan vuoksi, joten Matilainen toi sen työt yhteisnäyttelyyn.

– Luonto on aina ollut minulle rakas, ja se vauhditti myös tulemaan Helsingistä Iisalmeen 11 vuotta sitten.

Mielessä on myös huoli planeetan tulevaisuudesta.

– Minulla on luontoihmisenä sisäinen pakko tehdä jotakin, ja mieltäni rauhoittaakseni onnistuin saamaan aikaiseksi tällaisen kokoelman. Se korostaa luonnonkauneutta ja ainutkertaista planeettaa.

Matilainen yhdisti tuohen ja piirroksia sekä mietelauseita, kuten Eeva Kilven ”Nosta jalkaa kaasulta, perhonen ylittää tien.”

– Ne ovat oivaltavia, viisaita sanoja, ja kertovat kaiken.

Mari Kekäläinen kertoo luontoyhteydestä valokuvilla ihmisten ja puiden välisistä suhteista. Kuviin liittyy kuhunkin tarina.

– Työt syntyivät rakkaudesta puihin ja metsään. Ihmisten ja puiden suhde on ikiaikainen ja universaali, monisyinen. Siksi se kiehtoo.

– Puihin liittyy paljon symboliikkaa, niitä on pidetty eri aikoina eri tavalla tärkeinä. Puulla on käyttöarvoa sekä henkistä - ja hyvinvointiarvoa. Onhan se hurjaa, että jos maailmasta puut häviäisivät, meille kävisi huonosti, sanoo puihin puuhengitysohjaajanakin perehtynyt Kekäläinen.

Erkki Rytkönen on tehnyt puuveistoksia jo useilla vuosikymmenillä. Niitä on syntynyt niin tilauksesta kuin moottorisahanveiston SM-kisoissa sekä maailmalla Siperiaa myöten.

– Pielaveden kunnalle tein kantoon kaksi pöllöä. Toinen katsoo valtuustosalin, toinen virastotalon ikkunoihin. Toiseen puuhun tein kuusi karhua.

– Moottorisahalla tekeminen on luovaa työtä, jossa kaikki murheet unohtuvat.

Jari Kuokkasta korona-aika innoitti tekemään koronakarhun kurkkimaan turvasta puun sisältä. Hänen lempiveistoeläimiään on kotka.

Puunveisto alkoi vuonna 1994 pienellä karhulla ja metsolla, mutta sitten oli taukoa vuoteen 2012, kun vaimo ehdotti Kössi Kengurun veistoa hiekkalaatikolle tyttären iloksi.

– Ihailin Rytkösen Erkin töitä ja kysyin häneltä vinkkejä. Nyt olemme hyviä veistokavereita.

Veistotyöt tulee suunniteltua mielessä ja paperilla.

– Aivot työskentelevät yön aikana, ja seuraavana päivänä näkee heti, mistä pitää ottaa pois. Takaisin ei voi mitään laittaa.

Espoolainen Eeva Elovirta ihastelee näyttelyn töitä. Hän on kotoisin Ylä-Savosta ja käymässä sukulaisten luona.

– On mukavaa, että taidetta on kauppakeskuksissa. Meidänkin nurkilla on ollut joitakin näyttelyitä.

Voisiko näyttely saada jatkoa?

Ehkä jatkossa esillä voisi olla esimerkiksi maailmalle lähteneiden paikallisten taiteilijoiden töitä, Harri Piipponen miettii.

Taiteilijat kiittävät näyttelytilaa.

– Siinä on hieno luonnonvalo, ja olosuhteet muuttuvat ja hengittävät päivänkulun ja sään mukaan. Taiteen ripustamiselle on myös erilaisia mahdollisuuksia, sillä tila on korkea.

Keskustelu