Heijastimen käyttöä on vielä vara lisätä

Ira Tahkola käyttää itse heijastinta ja laittaa valon myös Luna-koiran valjaisiin. Tiina Tynkkynen-Hieta

Tiina Tynkkynen-Hieta

Ira Tahkola lenkkeilee Luna-koiran kanssa syksyisellä kadulla. Heijastin on hänestä tärkeä.

– Sen käyttöön havahtuu aina sitten, kun alkaa pimetä. Sama on pyöränvalon kanssa.

– Heijastimet on kaiveltava esiin ja katsottava, tarvitseeko hankkia uusia.

Eniten Tahkolalla on käytössä irrotettavia heijastimia, joita voi siirtää, kun takki vaihtuu. Hänestä kätevä on esimerkiksi hihaan laitettava heijastin, joka kiertää käsivarren ympäri.

Myös Luna-koiralle hän laittaa valjaisiin valon, jotta se näkyisi pimeässä.

Sauvakävellen liikkeellä olevan Eilan mielestä käteviä ovat vaatteisiin valmistusvaiheessa ommellut heijastavat kohdat.

Heijastimen käytön lisääminen vaatii, että ihmiset tekevät tietoisen päätöksen hankkia heijastimen ja kiinnittää sen.

Laura Loikkanen

– Liikun eniten päiväsaikaan, vähemmän pimeällä.

Jalankulkijan on pimeän aikana tiellä liikkuessaan yleensä käytettävä asianmukaista heijastinta, sanoo tieliikennelaki. Vaikka heijastimen merkityksestäkin on useimmilla tietoa, sitä käyttää Liikenneturvan selvitysten mukaan vain joka toinen jalankulkija.

Syitä tähän on monia, sanoo Liikenneturvan suunnittelija Laura Loikkanen. Heijastinta ei muisteta tai haluta käyttää tai pidetään tarpeettomana tai rumana.

– Perustelut ovat samantyyppisiä kuin kasvomaskikeskustelussa.

Osa ei käytä heijastinta, koska arvelee ehtivänsä auton alta pois ajoissa ja huomaavansa lähestyvän auton valoista. Osa sanoo, ettei ulkoile pimeällä, Loikkanen jatkaa.

– Heijastimen käytön lisääminen vaatii, että ihmiset tekevät tietoisen päätöksen hankkia heijastimen ja kiinnittää sen.

Myös autoilijoissa on paljon heitä, jotka eivät käytä heijastinta, vaikka monet ovat omakohtaisesti huomanneet, miten huonosti ilman heijastinta liikkuva jalankulkija näkyy pimeässä.

Onnettomuuksien tutkijalautakunnat ovat arvioineet, että noin joka kuudes heijastinta käyttämätön, pimeällä onnettomuudessa kuollut, jalankulkija olisi voinut pelastua, jos käytössä olisi ollut heijastin.

Jalankulkijoita ja pyöräilijöitä voi olla vaikea havaita valaistussa taajamissakin, kun maisemassa on myös varjoisia alueita, sadetta ja sumua, ja ikkunatkin voivat huurtua. Polkupyörässä on uuden tieliikennelain mukaan käytettävä edessä valkoista ja takana punaista valoa.

Mitä useampia heijastimia kulkijalla on, sitä paremmin hän näkyy. Riippuva heijastin kannattaa kiinnittää polven korkeudelle vapaasti heilumaan, jotta se näkyy monelle suunnalle. Autoilijalle näkyy parhaiten tien puoleiselle sivulle kiinnitetty heijastin. Leveyssuunnassa kulkija hahmottuu paremmin, kun heijastimia on molemmin puolin, Liikenneturvalta neuvotaan.

Asianmukaisen ja riittävän valovoimaisen heijastimen myyntipakkauksessa on ainakin CE-merkintä ja EN 13356, tyyppitarkastuksen suorittajan tiedot, käyttöohjeet ja valmistaja. Myös heijastinliivin on oltava CE-hyväksytty ja EN-merkitty.

Heijastavien materiaalien kuten kankaiden ja lankojen teho on usein asianmukaista heijastinta heikompi. Rinnalla kannattaakin käyttää varsinaista heijastinta, Liikenneturvalta muistutetaan.

Myös lemmikkejä kannattaa pimeällä suojata. Heijastavaa pintaa on hyvä olla mahdollisimman paljon ja siten, että lemmikki erottuu kaikista suunnista. Usein paras vaihtoehto on heijastava liivi. Pyöräilijää varoittaa hyvin talutushihnaan kiinnitetty heijastin.

Metsästyskoiraakin heijastava liivi voi suojata, jos koira esimerkiksi syöksyy saaliin perässä tielle. Se auttaa myös metsästäjiä erottamaan koiran saaliseläimestä.

Keskustelu