Poikkeusyksilö: Kjell Kurtén on Pyhäjärven ainoa ruotsinkielinen skotti

Kjell Kurtén kyseenalaistaa käsitteen pakkoruotsi: ”Entä pakkomatematiikka tai pakkobiologia? Entäs se, kun on pakko joka aamu lähteä kouluun?” Pia Valkonen

Pia Valkonen

Pyöräillessään 16-vuotiaana urheilukentälle Kjell Kurtén päätti alkaa puhua suomea. Urheiluseuraan oli tulossa suomenkielisiä työntämään kuulaa ja heittämään kiekkoa.

Oli ajateltavakin suomeksi, sillä kääntäminen olisi ollut liian hidasta.

Kun on tekemisissä ulkomaalaisten työtovereiden tai kollegoiden kanssa Kjell Kurtén ajattelee englanniksi. Kaavilla – tai kuten Kjell Kurtén sanoo savoa suomenruotsalaisesti painottaen Kuavilla – hän jo tulkkasi itäsuomalaista Luikonlahti-kollegaryhmäänsä muille länsisuomalaisille.

Urheileva nuorukainen otti Keski-Pohjanmaan konservatoriossa yksinlaulutunteja. Lauluharrastus on kantanut Pyhäjärven elämään asti. Kjell Kurtén laulaa mieskuorossa sekä Comodo-kvartetissa.

Hän lauloi jo lapsena luterilaisen seurakunnan lapsikuorossa ja myöhemmin gospelkorossa. Kuorolaulu on tutkitusti suomenruotsalaisten onnellisuuden perustaa.

Kjell Kurtén soittaa saksofonia ja harrastaa vinyylilevyjä.

Kyllähän me ruotsinkieliset olimme hiljaa Kokkolassa nakkikioskijonossa, kunnes tuli vuoromme ja hiljaa sanoimme vain kaksi sanaa: Yksi nakki!

– Dire Straits vanhanaikaisella levylautasella on klassista musiikkia.

Kieli ei ole itseisarvo. Kielitaitoa Kjell Kurtén tarvitsee viestimiseen.

Takavuosina hän kävi Iisalmessa kansalaisopistossa opiskelemassa espanjaa. Pontimena oli kaivoksen perulainen kollega. Lisäksi hän ajoi kestävyysajoa moottoripyörällä Nordkappista Espanjan etelärannikolle Gibraltarille. Ajo kesti vain 72 tuntia.

Pyhäjärvellä Kjell Kurtén on asunut vuodesta 2007. Hän solahti kuin luonnostaan suomenkieliseen kaivoskaupunkiin maakuntien rajamailla.

– Ostin Pyhäjärveltä rivitalokaksion ja otin velkaa myös autoon.

Jo kauan ennen kaivosta Pyhäjärvellä on kulkenut kaikenheimoisia. Rillankiven on ajateltu olevan Pähkinäsaaren rauhan (1323) rajapyykkejä ja se on saanut nimensä 1400-luvun Maunu tai tanskalaisperäisestä Hakon Frillestä. Frille selvitteli karjalaisten, hämäläisten ja savolaisten rajariitoja ja tuli tapetuksi. Tappajat kätkivät ruumiin rajakiven alle.

Åbo Akademissa tuleville geologeille teroitettiin sitä, että kaivoksilla on määräaikansa. Pyhäjärvelle Kjell Kurtén muutti Ruotsista. Työmaa oli päättymässä ja kanadalainen kaivospomo kehotti soittamaan Pyhäsalmen kaivokselle.

Kjell Kurtén oli jo ollut Suomen sisämaassa. Sodankylän keikalla hän kävi aloittelemassa kultakaivosta. Mieleen jäivät auringottomat päivät.

– Ehkä kaamoksen valo johtui pilvettömästä taivaasta. Ihmettelin, miten koko ajan on näin tasainen pakkanen. Auton mittari näytti aina -30. Lopulta tajusin, että enempää mittari ei näytä.

Oman työpaikan ajaminen alas uuvutti. Kjell Kurtén on ollut puoli vuotta työttömänä keräämässä voimia seuraavaa elämäänsä varten. Monia ideoita kypsyy.

– Vanhempani ovat jo plus 75-vuotiaita. Heistä aion pitää huolta.

Kjell Kurténin isä ajoi linja-autona välillä Vaasa–Kokkola ja jäi eläkkeelle. Äiti oli töissä Kokkolan meijerin konttorissa ja kun meijeri lakkautettiin, äiti vaihtoi Pietarsaaren meijerille.

Kokkolan keskustaan Kurténien kotitalolta oli pari kilometriä. Lapsuusseutu oli peltoa. Nyt kaupunki on kasvanut toiselle puolelle jokea. Keskustassa asuivat fiinimmät ruotsinkieliset.

RKP sisältää koko yhteiskunnan kirjon. Puolueeseen ovat aikojen saatossa mahtuneet niin perustuslakioikeistolainen Casimir Ehrnrooth kuin marxilainen Nils Thorvalds.

Kjell Kurténista tuli RKP:n kansanedustajaehdokas vuonna 2015. Viime kunnallisvaaleissa hän pääsi kokoomuksen ja kristillisten kanssa vaaliliitossa Pyhäjärven valtuustoon. Kevään ehdokkuudesta hän ei haastatteluhetkellä ollut päättänyt.

Elämä on kulkenut eri tavalla kuin isällä ja äidillä. Jos lapsuus ja lukioikä olivat ensimmäinen elämä, opiskelu ja Ruotsissa työskentely toinen, Pyhäjärvi-kausi rivitalo-osakkeineen kolmas, on edessä neljäs elämä.

Onko hän hankkinut säkkipillin neljättä elämäänsä varten?

Kjell Kurtén hätkähtää. Ei ole tullut ajatelleeksi ja alkaa elävästi kertoa reissustaan Skotlantiin.

– Lähdimme vain ajamaan autolla tarkoituksena käydä katsomassa Loch Nessiä. Hirviötä ei näkynyt.

Pyhäsalmen ABC:llä on hauska miettiä, itsenäistyykö Skotlanti Brexitin jälkeen ja liittyy EU:hun. Kjell Kurtén kysyy vastakysymyksenä: Vai Skandinaviaan? Viikingit ovat geeniperintönsä skotteihinkin jättäneet.

Suomenruotsalaisena hän katsoo eri suuntaan kuin itäsuomalaiset. Poliittisena käsitteenä Skandinaavia voisi sisältää sekä Skotlannin että Suomen.

– Älä piirrä rajoja kuulakärkikynällä. Jos piirrät, piirrä lyijykynällä.

Juttusarjassa esitellään ihmisiä, jotka ovat omassa sarjassaan. Tarkoitus on lisätä ennakkoluulottomuutta ja erilaisuuden hyväksyntää.

Kuka?

Kjell Kurtén

Geologi

RKP:n valtuutettu Pyhäjärvellä

syntynyt vuonna 1973 Kokkolassa

ylioppilaaksi vuonna 1992

opiskellut geologiaa ja mineralogiaa Åbo Akademissa

Varusmiespalveluksessa 1993 – 1994 Uudenmaan prikaatissa Draksvikissa

2007 – 2020 Pyhäsalmi Mine Oy:llä

Sitä ennen geologin töissä Ruotsissa, Sodankylässä, Pyhäjärvi-Haapajärvi-Reisjärvi -suunnalla ja Outokumpu-Polvijärvi-Kaavi -akselilla myös Venäjän Karjalassa

Perhesuhteet: kumppani, joka asuu toisella paikkakunnalla, ikääntyneet vanhemmat Kokkolassa

Harrastukset: kuoro- ja kvartettilaulu, moottoripyöräily, matkailu, saxofonin ja retrolevysoittimen kuuntelu sekä kohta säkkipillin soitto

Kommentoi