Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Poikkeusyksilö | Teresa Blomerus on ihmissuhdekeskeisen kulttuurin edustaja

Teresa Blomerusta huvittaa ja ärsyttää yhtä aikaa. Romaninaisen asu on vain yksityiskohta identiteetin muodostuksessa.

– Kulttuuri-identiteetti on sydämen sivistystä. Se on jotain sellaista, miten ihminen kunnioittaa ihmistä tai se on yhä lailla kauniita käytöstapoja. Niin kuin sanonta kuuluu: ”Näkö niin kuin Luoja suo, tavat niin kuin ihminen tahtoo.”

Romanikulttuuria voi luonnehtia ihmissuhdekulttuuriksi. Sitä Teresa Blomeruskin korostaa. Hän palaa haastattelussa useasti siihen, että toisia ihmisiä on kohdeltava hyvin. Hänestä huokuu ystävällinen ilo.

Kulttuurin arvoperusta on kunnioituksessa. Vanhempia ihmisiä kunnioitetaan ja ollaan perhekeskeisiä.

Teresa Blomerus on kutsunut kotiinsa, punaiseen omakotitaloon Iisalmessa. Keittiössä on pitkä pöytä ja kahvit on katettu kauniisti. Kupit ovat hoikkalinjaisia ja siroja, on tassit ja tarjoilulautaset. Ei voi kuvitellakaan, että keittiötasoilla olisi tahroja kahvimukin pohjista.

Myös kulttuuriin sitoutumista pidetään tärkeänä. Talon emännällä on siitä ulkoisena osoituksena yllään röijy, pusero, jossa on modernin oloisia pitsikoristeita.

Tärkeintä on se, mikä ihminen on vaatteen sisällä.

– Muoti muuttuu, hän sanoo ja jatkaa, että röijyt saattavat nykyään olla muunkin värisiä kuin valkoisia; pääasia, että materiaalit ovat hyvälaatuisia.

– On vaaleanpunaisia beigejä ja jopa myrkynvihreitä kankaita. Paljetteja ei käytetä enää niin kuin ennen.

Romanilapset pukeutuvat kuten muutkin.

– Ei ole mitään määrättyä ikää siihen, milloin tytön on alettava pukeutua kansallisasuun. Kaikki ovat yksilöitä ja paljon on kiinni vanhemmista sekä perheestä.

Teresan esikoinen Gunnar opiskelee Kiuruvedellä Hingunniemessä kengittäjäksi. Gunnar pitää opiskelussaan työhön soveltuvia vaatteita.

Kuopus Robert on vielä peruskoulussa.

– Hän on ihan erilainen kuin isoveljensä. Lähtenee opiskelemaan merkonomiksi.

Tärkeintä on se, mikä ihminen on vaatteen sisällä. Äiti sanoo, että hänen poikansa osaavat ottaa ihmisen, ja sitten hän vakavoituu:

– Voinko minä näin kovasti kehua omia lapsiani?

Koska pojat ovat kasvamassa aikuiseksi, äidillä vapautuu aikaa opiskeluun. Hän valmistui joulun alla Savon ammattiopistosta koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajaksi. Suunnitelmissa on jatkaa opintoja sosiaalialalle.

Teresa Blomerus on kotoisin Helsingistä.

– Yleissivistykseen minut innosti mummo. Mummo piti huolta siitä, että auto oli talviaamuna lämmityksessä, jotta saattoi tarvittaessa viedä minut ja sisareni kouluun.

– Mummo oli edelläkävijä ja hyvin isänmaallinen. Hän oli yhdeksän ikäinen, kun oli sota. Isänmaallisuus näkyi myös siinä, että mummo seurasi aina jääkiekkoa. Teemu Selänne oli hänen ihanteensa.

Teresa Blomerus seuraa televisiosta historiallisia dokumentteja. Lisäksi häntä kiinnostavat historialliset hallitsijasuvut, kuten Romanovit. Uutisten seuraamisen vastapainoksi pitää olla perillä Ruotsin kuningasperheen asioista tai Englannin hovista.

– Minäkin olen isänmaallinen. Arvostan kovasti presidentti Sauli Niinistöä – etenkin, kun hän on sanonut nyt koronan aikaan, että pidetään huoli toisistamme.

Juttusarjassa esitellään ihmisiä, jotka ovat omassa sarjassaan. Tarkoitus on lisätä ennakkoluulottomuutta ja erilaisuuden hyväksyntää.