Poikkeusyksilö: Ikiliikkuja, joka keksii vielä oikean ikiliikkujan – Pertti Rönkkö ei pysähdy

Kaksiosainen kanootti käy talvella ahkioksi, syksyllä kanootista voi sorsastaa ja kesällä penkin editse on näppärä laskea verkot. Pertti Rönkkö on kehitellyt eteenpäin alkuperäistä keksintöään ahkiosta, jolla voi laskea mäkeä vaikka sulaan veteen. Laku, pystykorvan ja karjalan karhukoiran risteytys, on isännän uskollinen kala- ja eräkaveri. Pia Valkonen

Pia Valkonen

Pertti Rönkkö vetää pakettiauton takaosasta kentälle kaksi kanoottia, hilpaisee niiden väliin penkin ja näyttää, kuinka penkiltä voi ohjata parikanootti kaislikkoon ja istua ase valmiina odottamassa sorsia. Kalaverkkojen lasku on myös helppoa kanoottien välistä.

– Talvella nämä toimivat ahkioina.

Sekarotuinen Laku juoksee partiopaikkansa ja pakun väliä. Suostuu lopulta loikkamaan kuvattavaksi.

Laku ei lähde pihasta. Se istua napottaa vihreän talon liittymässä, milloin ei nuku koiranuntaan isännän pakettiautossa. Auton takaosa on tuunattu asumista varten.

Rönköllä on hallussaan kaksi patenttia ja mallisuojia. Hän on keksijä ja voisi olla eläkkeelläkin teknisen työn opettajan virasta.

Keksijän aikaansaannoksia voi nähdä leikkipuistoissa. Lappset Group Oy:n kiipeilytornien puomi on saanut häneltä nimensäkin: rönkköpuomi. Se säästää puuta, on helppo kiinnittää ja liitoskohta jää piiloon.

Lappsetin nimi oli tuolloin vielä Pohjoiskalotti Oy ja Rönkkö oli yrityksessä töissä vuoden verran. Työ oli vapaata ja vaihtelevaa.

– Saattoi lähteä kesken päivän katselemaan, kuinka lapset leikkivät puistossa.

Iisalmi kutsui takaisin Lapista. Piti palata pitämään vanhasta äidistä huolta.

Iisalmen kauppahallin katolla tuulen suuntaa näyttää Rönkön kehittämä tuuliviiri. Tuuliviiri on kasattava, minkä ansioista se kävisi tuliaiseksi vastavalmistuneeseen taloon. Sen hän ideoi ollessaan Ylä-Savon kotiteollisuusyhdistyksen kovien materiaalien konsultti.

Nuorena hän lähti Lahteen kotiteollisuuskouluun. Seuraavana vuonna Raumalla avautui mahdollisuus opiskella käsityönopettajaseminaarin ensimmäisessä opiskelijaerässä.

Valmistuttuaan hän pääsi töihin toiselle puolelle Suomea: Tuupovaaraan, ja palasi armeijan jälkeen Raumalle pätevöitymään kansalaiskoulun opettajaksi.

– Rakensin salaa asunnon seminaarin ullakolle. Hain satamasta selluloosaa sisältäviä massapaaleja seinämateriaaliksi. Vedin sähköt, ostin käytetyn sähköpatterin ja nikkaroin sohvan, pöydän ja keittiötasonkin.

Kuvaamataidon opettaja Pertti Kalin tuli katsomaan ja sanoi, että ote on persoonallinen. Niin Pertti Rönkkö sai kympin mallisuunnittelusta.

Raumalta hän muutti Rantasalmelle, tuli ensimmäinen perhe, pojat syntyivät 1972 ja 1974. Asuinvuodet linjalla Rantasalmi-Kerimäki-Kesälahti-Savonlinna. Rönkkö opetti aluksi, mutta ryhtyi sitten päätoimiseksi tuotekehittäjäksi ja keksijäksi toiminimellä. Hän rakenteli myös omaksi huvikseen: hydrokopterin, sivuvaunumoottoripyörän ja mopopotkurin.

Ehkä nuoruuden Rauman merikokemusten ansioista Pertti Rönkkö on myöhemmin omistanut purjeveneen, muita pienempiä venhoja ja kaksi 18-metristä laivaakin.

Hän osti aikoinaan ison laivan toiseksi kodikseen. Laiva oli alun perin kiinnitettynä Akkalansalmen sillan kupeeseen ja siinä asunutta Jorma Ryytiä lapinlahtelaiset sanoivat venepakolaiseksi.

– Olin pannut merkille, että Koljonvirran varressa oli autoilija Rönkön talo tyhjillään. Asetuin siihen ja panin talon kuntoon. Laivaa sain pitää rannassa.

Kun keksijän elämään tuli Marketta Eerikinharju ja hänen perhe kasvoi kahdella tyttärellä: yhteisellä Sannilla ja Marketan Marilla, piti laivasta luopua.

– Hankimme vanhan omakotitalon Iisalmen Pitkästälahdesta, laitoin senkin kuntoon, mutta laivalle ei ollut paikkaa enää.

Seurasi maalaiselämäjakso Hernejärvellä. Perheellä oli lampaita, vuohia sekä suomenhevonen, Vippula. Pertti Rönkkö opetti Vippulaa kestämään metsästysaseen laukaisun ja kerran ratsukko vietti koko päivän metsässä näädän ajossa. Näätä pääsi karkuun, mutta kokemus oli hieno.

Pitää keksiä koko ajan ja alituiseen, sillä valitettavasti aivan liian harva ideoista etenee tuotantoon asti. Pertti Rönkkö tietää keksimisen mutkat ja hidasteet. Pia Valkonen

Keksintöjen mutkikas polku

Keksinnön tie tuotantoon on pitkä ja monivaiheinen. Pertti Rönkkö on kulkenut ympäri Suomen esittelemässä tuoteideoitaan.

– On minulla ollut mukanani salkku, jossa oli puuvalaisimia.

Keksijän pitäisi voida olla mukana keksintönsä prototyypin rakentamisessa. Esimerkiksi kesälahtelainen metallialan yritys Kesla valmisti Rönkön keksinnöstä klapikoneen, mutta koska keksijä myi vain ideansa eikä Keslalla ollut pitkäjänteisyyttä kysyä kehittäjältä apua, prototyypistä ei tullut hyvä eikä tuote edennyt tuotantoon asti.

Usein etenkin pienyritysten perustajat ovat niin rakastuneita omiin ajatuksiinsa, että ovat kuuroja lähestulkoon kaikelle, mikä tulee ulkopuolelta.

Pertti Rönkön kehittämä eräsuksen side on patentoitu ja se on tuotannossa Kuusamon uistimella edelleen.

Joskus pääsee mukaan innovatiiviseen työryhmään, kuten Rönkkö ammoin Kerimäellä. Neljän luovan ihmisen joukko suunnitteli sisustuksen loma-asuntomessujen kahteen mökkiin. Oli tekstiilisuunnittelija, puutuotealan suunnittelija, kankaanpainaja-käsityöläinen sekä oikea taiteilijakin. Rönkkö suunnitteli pieniin tiloihin puisen vuodesohvan, joka voidaan illalla avata ja sisältä löytyy valmiiksi pedattu peti.

Juttusarjassa esitellään ihmisiä, jotka ovat omassa sarjassaan. Tarkoitus on lisätä ennakkoluulottomuutta ja erilaisuuden hyväksyntää.

Kuka?

Pertti Rönkkö

s. 1943 Iisalmen mlk. Runni

Keksijä, emeritus teknisen työn opettaja

Perhesuhteet: vaimo Marketta Eerikinharju, tytär Sanni s. 1990 asuu Helsingissä, Marketan tytär Mari s. 1977 asuu Iisalmessa, ensimmäisestä avioliitosta pojat: Samuli s. 1972 ja Taneli s. 1974, molemmat asuvat Helsingissä

Koulutus: Lahden kotiteollisuuskoulu puupuoli ja Raumalla käsityöopettajaseminaari sekä pätevöityminen kansalaiskoulun käsityön opettajaksi

Asuinpaikat: Lahti, Rauma, Tuupovaara, Rantasalmi, Kerimäki, Kesälahti, Savonlinna, Rovaniemi ja jälleen Iisalmi

Kommentoi