Metsänhoito on ilmastoteko – Metsänhoitoyhdistys Savotan tavoitteena on lisätä nuoren metsän hoidon pinta-alaa

– Edunvalvonta puukaupassa sekä metsänhoitopalvelut ovat tärkeimpiä tehtäviämme, sanoo Mhy Savotan metsänhoitoesimies Milla Tikkanen . Jani Haanketo

Jani Haanketo

Kun metsää hoidetaan ja harvennetaan oikea-aikaisesti, puiden kasvu pysyy hyvässä vauhdissa.

Puut kasvavat yhteyttämällä, jolloin niihin sitoutuu hiilidioksidia ilmakehästä. Yksi kuutio puuta varastoi noin tonnin hiilidioksidia. Näin ollen kasvava metsä on tehokas hiilinielu.

Metsänhoitoyhdistys Savotta tarjoaa metsänomistajille kattavat palvelut metsäomaisuuden hoitoon.

– Edunvalvonta puukaupassa sekä metsänhoitopalvelut ovat tärkeimpiä tehtäviämme, kertoo Mhy Savotan metsänhoitoesimies Milla Tikkanen.

– Toteutamme hankkeita paikallisten metsureiden ja yrittäjien kanssa metsänomistajaa kuunnellen. Tällä hetkellä pinnalla oleva joutomaiden metsitys on hyvä esimerkki laajasta osaamisestamme jota suunnittelemme ja toteutamme kokonaisvaltaisesti, Tikkanen sanoo.

Metsänomistajien tilauksien mukaisesti Metsänhoitoyhdistys Savotta toteutti vuonna 2020 huikeita määriä ilmastotekoja.

En ole kenenkään kuullut katuvan metsäpalstan ostamista, kun ostohetkestä on kulunut muutamia vuosia.

Näitä olivat muun muassa 3,5 miljoonaa puuntainta metsänomistajien metsiin, joista noin puolet istutettuna, 4 100 hehtaaria nuoren metsän hoitoa, 2 500 hehtaaria terveys- ja kasvatuslannoituksia ja 10 000 hehtaarille puun myyntisuunnitelma puuston harvennusta varten.

Kuluvana vuonna 2021 tavoitteena on lisätä nuoren metsän hoidon pinta-alaa 4 400 hehtaariin. Samoin kasvatushakkuissa Savotta pyrkii 12 000 hehtaariin. Metsänviljelyssä ja lannoituksessa tavoitemäärät pysyvät vuoden 2020 tasolla.

Vuoden 2021 alussa Savotan johtajana aloitti kiuruvetinen Ari Ruotsalainen, joka seuraa tehtävässä ensi kesänä eläkkeelle jäävää Rauno Karppista.

– Savottaa on määrätietoisesti kehitetty ja johdettu moderniksi metsänhoitoyhdistykseksi, missä metsänomistaja saa kaikki tarvitsemansa palvelut. Metsänomistajan etu on ykkösasia, uusi johtaja Ruotsalainen toteaa.

Savotan toimialue kattaa Iisalmen, Juankosken, Kaavin, Kiuruveden, Lapinlahden, Nilsiän, Pielaveden, Sonkajärven ja Vieremän.

Suomalainen perhemetsätalous on kuitenkin käsite ja itseisarvo meille.

– Meillä löytyy omat tutut metsäasiantuntijat jokaisesta pitäjästä paikanpäältä ja erikoisasiantuntijat tulevat paikanpäälle, kun heidän palveluja tarvitaan, Ruotsalainen jatkaa.

Maaliskuun puolessa välissä Savotta lanseerasi OmaMetsän, mikä on Metsänhoitoyhdistysten keskitetty mobiilisti toimiva sähköinen palvelukokonaisuus metsänomistajille.

Ruotsalaisen mukaan OmaMetsän palvelulupaus kuvaa sen, mitä Savotta on.

– Olemme metsänomistajan viisas, kokenut, läheinen ja helposti saavutettava kumppani – aina metsänomistajan puolella.

Millaisena uusi johtaja näkee metsäalan tulevaisuuden?

– Suurin haaste on varmasti säilyttää globaalissa taloudessa metsätalouden merkittävyys taloudellisessa mielessä, koska paineet metsien muiden ”ei taloudellisten” arvojen vahvistamiseen ovat kovat.

– Suomalainen perhemetsätalous on kuitenkin käsite ja itseisarvo meille. Siinä otetaan huomioon kaikki metsän arvot, niin taloudelliset kuin sosiaaliset ja myös ekologiset arvot, Ruotsalainen huomauttaa.

Ruotsalaisen mukaan metsä ja metsämaa ovat aina hyvä sijoitus, myös tulevaisuudessa.

– En ole kenenkään kuullut katuvan metsäpalstan ostamista, kun ostohetkestä on kulunut muutamia vuosia. Vaikka ostaessa on saattanut tuntua kalliilta. Uutta maata ei valmisteta, joten sen arvo säilyy.

– Siitä olen kyllä huolissani, että ulkomaiset rahastot ostavat koko ajan enenevässä määrin metsämaatamme. Kyllä sen pitäisi pysyä paikallisessa tai vähintäänkin kotimaisessa omistuksessa, Ruotsalainen sanoo.

Jäsenlaskutus on työllistänyt tänä keväänä

Metsänomistajat ovat oman metsänhoitoyhdistyksensä kautta MTK:n jäseniä ja oikeutettuja valtakunnallisiin jäsenetuihin sekä kansainväliseen edunvalvontaan.

MTK on valmistellut historiallisen merkittävää järjestöuudistusta jo vuodesta 2018 saakka.

– Tavoitteena uudistuksessa on valtakunnallisesti tasapuolisempi ja muutoinkin toimiva jäsenmaksurakenne, Mhy Savotan johtaja Ari Ruotsalainen toteaa.

Periaatteiden linjaamisen ja sääntökäsittelyn kanssa samaan aikaan on rakennettu hyvin laajaa tietojärjestelmäuudistusta.

– Jäsenpalvelukanava Oivaa on synnytetty jäsenten tulevaisuuden tarpeita paremmin palvelevaksi.

Sen ensimmäinen versio avattiin maaliskuun alussa, Ruotsalainen kertoo.

Jäsenmaksujen laskutus toteutettiin tänä keväänä nyt ensimmäisen kerran uudella järjestelmällä, uusien jäsenmaksuperusteiden mukaisesti.

– Täysin uuden järjestelmän ja uuden toimintamallin muutokseen liittyy aina isoja haasteita. Niin tässäkin ja aikataulupaine on ollut merkittävä.

– Tiedossamme on, että valitettavan usealle jäsenelle on tullut virheellinen lasku tai se on aiheuttanut epäselvyytensä takia kysymyksiä ja oikeutettua kritiikkiä, Ruotsalainen myöntää.

Savotan jäsenpalveluneuvoja Päivi Karma onkin viime aikoina selvitellyt hartiavoimin virheitä yhdessä jäsenten kanssa.

– Tärkeintä on, että kaikki virheet ovat kuitenkin korjattavissa ja sitä työtä meillä nyt tehdään.

– Joka tapauksessa haluan välittää tässä nöyrän anteeksipyynnön jäsenlaskutuksessa tapahtuneista virheistä, jotka ovat aiheuttaneet aivan liian monelle jäsenellemme mieliharmia, Ruotsalainen sanoo.

Kommentoi