Sellusta mekkoja, puusta lannoitteita – biotuotetehtaat ovat huikeita kokonaisuuksia, joissa puu käytetään tarkkaan

Jussi Linnaranta kysyy kuvattavaksi lähtiessä, haluavatko Töllöttimen lukijat nähdä hänet virka- vai metsämiehenä ja nappaa saman tien yllensä erätakin sekä päähänsä lippiksen. Beagle-bordersekoitus Lulu arvelee, että nyt lähdetään metsään. Pia Valkonen

Pia Valkonen

Jussi Linnaranta saa Metsä Groupin omistussuhteet, tulonmuodostuksen ja etenkin uudet puutuotteet kuulostamaan rapilta. Kaikkien huulilla ovat nyt Japanin muotimessuilla esitellyt Kuura-tekstiilikuidusta tehdyt vaatteet.

Metsä Groupin emoyhtiö on Metsäliitto Osuuskunta. Sen vajaa sata tuhatta jäsentä omistavat talousmetsistämme noin puolet. Jussi Linnaranta on Metsäliiton hallituksen puheenjohtaja.

Metsänomistajat perustivat osuuskunnan 1900-luvun alussa saavuttaakseen vahvemman aseman puukaupassa. Nykyään Metsä Group on noin 5,5 miljardin euron vuotuista liikevaihtoa tekevä 30 maassa toimiva metsäteollisuuskonserni.

Linnaranta näyttää, miten nopeat sellun hintasyklit ovat: joka toinen vuosi on hyvä vuosi ja joka toinen huono. Kun sellun hinta on alhaalla, tuotot tulevat pääosin jatkojalostuksesta. Siksi on tärkeää, että Metsä Group toimii metsäteollisuuden koko arvoketjussa.

– Puu ei taivu tuotteeksi käsittelemättä. Se tulee joko viiluttaa, sahata, tai kuiduttaa. Biotuotetehtaat ovat huikeita kokonaisuuksia ja puu hyödynnetään tarkasti.

Suomen valtti on pitkäkuituinen havusellu.

Uudet Kuura-tekstiilikuidut tehdään Äänekosken koetehtaalla suoraan kuivaamattomasta paperisellusta.

– Havusellu on kestävämpää. Ajatellaan vaikkapa pelkästä eukalyptussellusta tehtyä pehmopaperia. Siitä menee sormi helposti lävitse.

Pitkäkuituista havusellua saa tätä nykyä toimitusvarmasti milteipä ainoastaan Suomesta. Ruotsi on toki toinen tärkeä havusellun tuottajamaa. Venäjä on kauppakumppanina arvaamaton ja Kanadassa ongelmana ovat laajat metsätuhot.

– Kanadan hyönteistuhoista kärsivät metsäalat tuottavat lahotessaan merkittäviä hiilipäästöjä. Meillä Suomessa on suhteessa enemmän hiilinieluja, koska hoidamme metsiä kestävällä tavalla.

Paperinkulutus Euroopassa, keskeisellä markkina-alueellamme, on koronakriisin myötä laskenut neljänneksellä. Ihmiset lukevat uutisensa ruudulta eivätkä etenkään korona-ajan etätyöläiset kodeissaan tulostele samalla tavalla kuin työpaikoillaan.

Sellun hinta on koronakriisin aikana pysynyt alhaisena ennen kuin lähinnä Kiinan elpymisen myötä lähti vuoden 2020 lopulla selvään nousuun.

Puu ei taivu tuotteeksi käsittelemättä. Se tulee joko viiluttaa, sahata, tai kuiduttaa.

Metsä Groupiin kuuluva Metsä Board tuottaa korkealaatuisia pakkausmateriaaleja, joita voidaan käyttää muun muassa kosmetiikkapakkauksissa tai korurasioissa.

– Pakkauksemme näkyvät muutenkin kuluttajien arjessa. Niissä voi olla särkylääkettä tai hampurilaisia tai sitten kuppikartongistamme voi siemailla franchising-kahvia.

Jussi Linnaranta kuvailee kuljetuspakkausten ulkokerrosta eli kraftlaineria ja taivekartonkia. Esimerkiksi silloin, kun pakkaukseen tai laatikkoon pitää painaa logo tai muuta tekstiä, on materiaalissa oltava huippuluokan paino-ominaisuudet.

Jussi Linnaranta asuu perheineen Kuopion Hirvilahden kylässä kotipaikallaan. Hän joutuu useasti vakuuttamaan, että täällä maalla he ihan oikeasti asuvat eivätkä esimerkiksi Espoossa, missä Metsä Groupin pääkonttori on.

Kohta vuodenkierrossa koittaa ajanjakso – toukokuusta eteenpäin – jolloin Jussi Linnaranta istahtaa traktoriinsa ja hoitaa siemen- ja rehuviljelyksiään sekä lukuisat luottamustehtäväpalaverinsa. Toki hän aina jättää aikaa tärkeimmille – Satu-vaimolle ja lapsille.

Eroon fossiilipolttoaineista ja öljypohjaisista muoveista

Mikäli Metsä Groupin ideat läpäisevät koko yhteiskunnan, voidaan ajatella, että lähestymme bio- ja kiertotalouden aikakautta ja voimme vähitellen luopua fossiilisten polttoaineiden ja materiaalien käytöstä.

– Uudet Kuura-tekstiilikuidut tehdään Äänekosken koetehtaalla suoraan kuivaamattomasta paperisellusta. Kemikaalit ja prosessivesi kierrätetään, Jussi Linnaranta kertoo.

– Biotuotetehdaskonseptissa selluntuotannon sivuvirroista valmistetaan lannoitteita, mäntyöljyä, tärpättiä, tuotekaasua ja valtava määrä uusiutuvaa energiaa. Lisäksi olemme kehittäneet sellun uusia jatkojalosteita, kuten tekstiilikuitua. Eivätkä sellutehtaat enää haise, sillä rikkikaasutkin otetaan takaisin tehtaan omaan kiertoon.

– Kerrostalojen uusilla sandwich-elementeillä, joissa betoniin yhdistetään puuta, uskon pystyvämme valtaamaan betonilta jalansijaa rakennusteollisuudesta.

Puheenjohtaja

Jussi Linnanranta

Syntynyt 1972 Kuopion Hirvilahdessa Linna-nimisessä talossa

Asuu perheineen kotipaikallaan

Sukunimi muutettu talon mukaan, sukunimen muutti isän ukki Pekka Venäläinen, sillä kylällä oli kolme Pekka Venäläistä, heistä kaksi otti uuden sukunimen

Vaimo Satu Jämsästä, Lähitapiolan korvausneuvoja, myös agronomi

Lapset: Anna s. 2004 lukiolainen, Aino s. 2005 9 lk. ja Lasse s. 2007 7 lk.

Agrologi Peltosalmelta 1995, agronomiksi Helsingin yliopistosta 2001

Hake- ja metsätalousyrittäjä, siemenviljelijä

2004–2016 Metsäliitto Osuuskunnan hallintoneuvoston jäsen

2017 hallitukseen, 2019 varapuheenjohtajaksi ja 2020 puheenjohtajaksi

Kommentoi