Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Yhteinen Ylä-Savo löytyy työpaikoista

Ihmiset muuttavat työpaikkojen perässä. Kunnat tarvitsevat yrityksiä eikä yrityksiä ei ole ilman yrittäjiä.

Kaupunkineuvos Martti Harju ja Töllöttimen päätoimittaja Antti Sarvela istuvat Iisalmessa kahvila Natassa miettimässä yhteistä Ylä-Savoa ja etenkin sitä, miten kunnat tai kaupungit voisivat saada uusia yrittäjiä Ylä-Savoon – ja entiset pysymään.

– Se vaatii jalkatyötä, Harju huomauttaa ja muistuttaa, että Iisalmen Soinlahdessa on puu- ja energiapuisto valmiina tuotteistukseen ja markkinointiin – sekä kansallisesti että kansainvälisesti.

Kehitystyöhön pitää käyttää asiantuntijapalveluita tulosperiaatteella. Tämä tarkoittaa sitä, että asiantuntijapalveluihin ei kaadettaisi rahaa vailla vastuuta tuloksesta.

– Biojalostamokin on vielä mahdollista pääomittaa ja toteuttaa, Harju sanoo.

– Paikallista tulee suosia, mutta ei niin, että urakat jaetaan hyvä veli -menetelmällä, Sarvela lisää.

Biojalostamokin on vielä mahdollista pääomittaa ja toteuttaa.

Vaikka hankinta olisi niin pieni, että siihen ei sovellettaisi hankintalakia, keskustelijat korostavat sopimusten ja etenkin eurojen läpinäkyvyyttä.

Harju aloitti kunnanjohtajana Keiteleellä, kun entinen sahayrittäjä oli häipynyt. Elettiin vuotta 1980 ja uudella kunnanjohtajalla oli työpöydällään sahaseikkailuista miljoonan markan vekseli.

– Aloimme etsiä uutta sahayrittäjää laajalla haravalla. Panimme ilmoituksen Kauppalehteen. Tuli puhelu. Ilkka Kylävainio Puukeskukselta Oulusta soitti.

– On uskallettava ottaa riskejä. Kylävainio sanoi, että sahan vanhentunut tekniikka ei käy ja niin lähdimme yhdessä Helsinkiin Kockumsille tekemään kauppoja.

Kockums oli ruotsalaisperäinen konepajayritys. Nykyään se on osa Saab-konsernia.

Vieremän ja Keiteleen teollisuuskeskittymät täydentävät Pohjois-Savon kehitysväylää. Kehitysväylän kunnissa syntyy merkittävä osa maakunnan BKT:stä.

– Kaupat tehtiin. Vanhat romut menivät vaihdossa ja tilalle ostettiin modernit uudet sahakoneet. Näin syntyi Keiteleen Teollisuussaha Oy, nykyinen puunjalostuskonserni Keitele Group.

Keitelettä Harju johti kaksi vuotta ja siirtyi Sotkamoon viideksi vuodeksi.

Hän jäi eläkkeelle 26 palveluvuoden jälkeen Iisalmen kaupunginjohtajan virasta vuonna 2013.

– Sotkamossa tuli ehdotus, että muutetaan kunnan nimi Vuokatiksi, Harju sanoo.

Kaupunkineuvos ja päätoimittaja miettivät, että totta toinen puoli – kohta kukaan ei muista, mikä on Nilsiä, mutta kaikki tietävät Tahkon.

Kaupunkineuvos karsastaa poliittista ryhmäkuria. Alueen kansanedustajat joutuvat joskus äänestämään vastoin tahtoaan ja sen vuoksi Iisalmi on muun muassa menettänyt käräjäoikeutensa.

Iisalmen demokratiahistoriassa valtapuolue Keskusta on mennyt kahtia muutaman kerran.

– Näin kävi esimerkiksi, kun valtuusto äänesti jäähallin rakentamisesta, uimahallin peruskorjauksesta, Ihalan golfkentästä ja Luna Woodin kumppanuushankkeesta.

Lähes poikkeuksetta kaupungin elinkeinopoliittiset hankkeet saivat tukea esimerkiksi valtuutettu ja kansanedustaja Iivo Polvelta (vas.). Harju kertoo, että Polvi oli aina työpaikkojen synnyttämisen kannalla.

Ylä-Savon työpaikat keskittyvät viitostien varteen akselille Varkaus-Kuopio-Iisalmi.

– Vieremän ja Keiteleen teollisuuskeskittymät täydentävät Pohjois-Savon kehitysväylää. Kehitysväylän kunnissa syntyy merkittävä osa maakunnan BKT:stä.

– Aluetieteilijät ovat pitkään puhuneet valtakunnan kehitysväylistä. Hyvä liikenneinfra tukee tätä.

– Tulee muistaa, että Vieremälle tai Iisalmeen pendelöidään Kuopiosta asti.

Esillä olevaa SOTE-mallia Harju ei pidä hyvänä. Se keskittää palvelut ja päätöksenteon maakuntakeskuksiin. Kunta- tai seutukuntapohjaisessa mallissa sekä lähidemokratia että palvelut säilyisivät lähellä ihmistä.

Edustuksellinen demokratia on Harjun mielestä hyvä. Rakenne ei hänen mielestään kaipaa muutoksia.

Kuntalaisia saataisiin laajemmin mukaan päätöksentekoon ja samalla sitoutettua, kun jokaisen valtuustokauden aluksi laadittaisiin neljän vuoden päähän kunnasta visio ja sitten strategia siitä, miten visioon päästään.

Martti Harju on huolissaan Kiuruveden, Sonkajärven, Pielaveden ja Rautavaaran kaltaisista kunnista. Kiuruvesi luottaa maidontuotantoon ja on brändännyt itseänsä luomu-Suomen pääkaupungiksi.

– Ilmeisesti kiuruvetisille juotetaan pohjaveden mukana jotain Kiuruvesi-patriotismia, päätoimittaja Sarvela sanoo.

Muista Ylä-Savon toimijoista se saattaa vaikuttaa itsepäisyydeltä. Toisaalta oman kunnan puolen pitämisen voi nähdä voimana.

Lapinlahden Valion tehtaat jalostaa yläsavolaisen maidon maitojauheeksi ja juustoksi. Lapinlahden erityisyytenä sekä Sarvela että Harju näkevät myös Halosen säätiön taidekokoelmat, uusitun taidemuseon sekä muun kulttuuritarjonnan.

Niin Sonkajärvellä, Pielavedellä kuin Rautavaarallakin vahvuutena on merkittäviä luontomatkailukohteita.

Martti Harjun metsästysmaat sijaitsevat pääasiassa Sonkajärvellä. Eläkeaika on kulunut rattoisasti metsästäessä, liikuntaa harrastaessa ja kuuden lapsenlapsen kanssa puuhatessa.