Kiuruvedelle on kiva tulla – Ylä-Savon gallialaiset asuvat maalla kaupungissa ja kaupungissa maalla

Jaakko Laurikkala kertoo, että Kiuruvedelle johtavan valtatie numero 27:ää koristava auringokukkarivistö vaati vettä kesäkuumalla satoja litroja päivässä. Kymmenen litraa kukkayksilöä kohti. Pia Valkonen

Pia Valkonen

Vähän jälkeen Kiuruveden rajan pellolla tien poskessa sojottaa rivistö korkeita auringonkukkia. Ne ovat Jaakko Laurikkalan ja hänen vaimonsa Aitan istuttamia.

Kiuruvedelle, Ylä-Savon Galliaan, on mukava tulla. On nämä auringonkukatkin.

Vielä jokunen vuosi ja Laurikkaloiden koivukujan toinen puoli korvautuu tuijilla. Tuijien takana kasvaa sitten joskus tammi- ja lehmusmetsikkö.

Jalopuiden taimet ja tammenterhot pariskunta toi Aitan koti-Virosta.

Aita Laurikkala pendelöi päivittäin Kiuruvedeltä Vieremälle.

– Verottaja hyväksyy vähennyksiksi päivittäiset kilometrit suorinta reittiä pitkin, mikä tarkoittaisi, että pitäisi ajaa huonoa hiekkatietä pitkin Kurenpolven ja Valkeiskylän kautta.

Itsepäisiä? Änkyröitä? Ei kait, ihan tavallisiahan myö…

Rouva ajaa kymmenen kilometriä pidempää reittiä, koska se on päällystetty. Eroa kertyy kaksikymmentä kilometriä päivässä, sata kilometriä työviikkoa kohti ja nelisen sataa kilometriä kuussa.

Yhteistä Ylä-Savoa olisi pitää liikenneväylät kunnossa.

Jaakko Laurikkala itse on jäämässä eläkkeelle jakeluverkkoasentajan töistään. Hänen innostuksensa kohteena ovat kukkien ja jalopuiden lisäksi autot. Talon pihassa on useita korjattuja autoja odottamassa uusia omistajia. Yhtä pihan komistusta hän ei myy.

Se on äreä Ford Coucar, V6.

– Kyllä tällä maisema vaihtuu.

Kiuruveden kirjaston aulassa on mainio taidenäyttely. Jenni Savolaisen, Varapäreen apuohjaajan värikkäät maalaukset tuovat mieleen Frida Kahlon. Aulaan kasaa keltaisia ämpäreitä Elina Erholtz. Ämpärit on tarkoitus jakaa torilla syyskuun alun tapahtumassa.

Erholtz on Puhti-projektin hommissa. Hänellä on myös toinen elämä. Hän näyttelee teatteriryhmä Hullussa viimassa. Elinan oma runoteos on ensi-illassa Töllöttimen ilmestymispäivänä.

– Siinä on runojani, Pauliina Nuutisen tanssi sekä muusikko Ari Satomaan musiikkia, Erholtz sanoo ja punastuu vähän:

– Esitys on hyvin henkilökohtainen.

Elina Erholtz on käynyt Kiuruvedeltä maailmalla. Hänet on kiskaissut takaisin kotimaalaiskaupunkilaiset juuret; sukulaiset, harrastukset, ystävät ovat Kiuruvedellä.

Kun kysyn satunnaiselta ohikulkijalta toisensa jälkeen, miksi kiuruvetiset ovat Ylä-Savo-yhteistyössä niin itsepäisiä, tulee monelta vastaus:

– Ei kait, ihan tavallisiahan myö…

Kiuruveden uusi kaupunginjohtaja on kotoisin Ylä-Savon toisesta änkyräpitäjästä Lapinlahdelta. Lapinlahti ei Paras-lain aikaan esimerkiksi mennyt mukaan Ylä-Savon soteen. Toisaalta Lapinlahti torjui soten liittoutumalla Varpaisjärven kanssa. Kuntaliitoksesta on kymmenen vuotta.

Tuntuu siltä kuin koko Kiuruvesi odottaisi laulavaa kaupunginjohtajaa.

Apsin seinillä ikkunoiden yläpuolella on oransseja lehmämaalauksia. Taiteilijan nimestä ei oikein saa selvää. Se voisi olla Jukka Petäjistö.

Huoltoasemalla kahvittelee pyhäsalmelainen rakennusalan yrittäjä. Hän ei suostu sanomaan Ylä-Savon yhteistyöstä mitään, sillä ei oikein edes tunnista käsitettä. On vain ohikulkumatkalla.

Toinen kahvittelija on nuorehko mies. Noin kolmikymppinen. Hän ei paljasta nimeään, vaan sanoo, että ei voisi kuvitella asuvansa jossain muualla. Ehkä nuorempana saattoi ajatella sitäkin, mutta sitten tuli kaikenlaisia sidoksia. Työtä, perhettä ja sen sellaista.

Huoltoaseman naisten vessan peilissä lukee Iloista päivää. Työntekijä Lilli kertoo, että peilin tervehdys vaihtuu kauden mukaan. Jouluna on jouluntoivotukset ja naisten päivänä miesten vessassa muistutus siitä, että pitää ostaa naiselle naistenpäiväruusu.

Reko Kähkösen omistamasta kenkäkaupasta ei pääse pois ilman kassillista hauskoja erivärisiä kenkiä. Kenkäkauppias lunasti kaupastaan sata prosenttia itselleen nelisen vuotta sitten. Kauppa on hänen isovanhempiensa perustama.

– He tulivat Pohjanmaalta. Ukki oli käynyt suutarinopin ja erilaisia nahkakursseja.

Kolmannen polven kenkäkauppias opiskeli ensin Tampereen Hervannassa suutariksi ja oli sitten jonkin aikaa Orivedellä kenkätehtaassa töissä.

– Se oli sellaista tehdastyötä, mutta oppi siinä ortopedihomman. Teimme mittatilaustöinä erikoiskenkiä.

Jos kartalle pantaisiin harppi ja harpin kärki olisi Kiuruveden Laukun ja Kengän kohdalla, harppi piirtäisi ympyrän, jonka halkaisija on 240 kilometrin pituinen. Kartan ympyrän alalta käyvät kaupan asiakkaat.

Luomu-Suomen pääkaupunki

Kiuruvesi

asukkaat kuin gallialaiset

v. 2020 väestötilasto: 7 987 asukasta

erosi Iisalmen kirkko- ja hallintopitäjästä v. 1862

kaupungiksi v. 1993

maataloutta jo keskiajalta lähtien, ennen Suomen suurin maidontuottajapitäjä, ensin kuntaliitostensa ansiosta maidon tuotannossa meni ohitse Kokkola ja sitten Nilsiän ja Juankosken liitosten jälkeen manttelin peri Kuopio

nyt Suomen suurin naudanlihantuottajakunta

Kiuruvedeltä on peräisin yksi Suomen kahdestatoista säilyneestä maatiaiskanakannasta

Kommentoi