Lobbarille kosolti töitä – Yhteinen Ylä-Savo, ylevämpi kuin pelkkä markkinointibrändi

Emeritus Pohjois-Savon ELY:n ylijohtaja Kari Virranta asuu synnyinpaikallaan Reittiönjärven rannalla aivan Varpaisjärven reunamailla. Talon takapihalta näkyy Kuopion Nilsiään. Pia Valkonen

Pia Valkonen

Yhteinen Ylä-Savo tarvitsee lobbaria. Ylä-Savon PR-hahmo ei olisi vain seremoniamestari, vaan hän tekisi työtä Ylä-Savon edunajajana.

Lobbarilla tulisi olla yhteydet eri tahoille Suomessa – miksei kansainvälisestikin.

Lapinlahden kunnanhallituksen puheenjohtaja Kari Virranta (kesk.) ja päätoimittaja Antti Sarvela istuvat Virrantojen tuvan pöydän ääressä ja hahmottelevat yhteistä Ylä-Savoa.

Raili Virranta poistuu haastattelutilanteesta ja sanoo, ettei nilsiäläislähtöisenä ota kantaa Ylä-Savon yhteisiin asioihin.

– Lobbarin virkaan ei valittaisi ketä tahansa eikä se olisi palkinto tai pakastevirka elämäntyöstä. Hänellä tulee olla arvovaltaa, suhteita sekä henkilökohtaista karismaa. Mandaatin tulisi tulla kunnilta, Virranta sanoo.

Lobbarin tarve tuli konkreettisesti esille siinä, kun Iisalmesta vietiin käräjäoikeus. Myös pelko Iisalmen sairaalan puolesta on edelleen aiheellinen. Alueen kansanedustajat ovat olleet melko voimattomia jopa omissa puolueissaan, kun on ollut kyse yläsavolaisista asioista.

Oikeastaan on ollutkin harmi, että kunnista tuli aikoinaan palveluapparaatti ja juuri elinvoima- sekä vetovoimakysymykset jäivät kuntien johdossa vähemmälle.

Virranta ja Sarvela ovat yhtä mieltä siitä, että yhteinen Ylä-Savo löytyy elinvoimasta – työpaikoista ja työpaikoilta.

Kari Virrannan ajatukset ovat konkretiassa.

– Ylä-Savo tarvitsee juuri nyt kipeästi työntekijöitä.

Virrantaa hieman häiritsee vallitseva osaajaliturgia. Suomi tarvitsee korkeasti koulutettuja osaajiakin, mutta ennen kaikkea tekeviä käsipareja: lähihoitajia, asentajia, hitsareita, talonmiehiä, rakentajia, kokkeja ja siivoojia.

– Taitaa olla niin, että suomalaisen selkä ei enää taivu joihinkin ammatteihin. Tiettyjä töitä, kuten vaikkapa juuri lähihoitajien, siivoojien tai maatalouslomittajien, ei arvosteta ja työnantajat joutuvat yhtä useammin etsimään työntekijät ulkomailta.

Sekä Virranta että Sarvela näkevät ammattiyhdistysliikkeen jarruna. Eikö pelkona ole se, että työnantajat käyttävät ulkomaista työvoimaa kampena saadakseen palkat alas?

Virranta ja Sarvela vastaavat miltei yhteen ääneen, että ay-liike voisi keskittyä valvomaan sitä, että kaikki yritykset noudattavat työehtosopimuksia eikä jarruttamaan ulkomaisen työvoiman saantia.

Tuvan pöydän ääressä koetetaan muovailla sanoiksi ilmapiiriasiaa.

– Pitää olla itsetuntoa, kuten Seinäjoella, Sarvela sanoo.

Seinäjoki julistautui Avaruuden pääkaupungiksi. Eteläpohjalaisten on vilpittömän vaikea olla vaatimattomia.

Virranta pohtii Vaasan asemaa. Vaasa on Pohjanmaan maakuntakeskus, mutta Seinäjoki rynnii monessa ohitse.

– Vaasan ongelmana on se, että se ei maantieteellisestikään ole alueensa keskus. Ja toisella puolella rajoittaa meri.

Vaasalla on ruotsin kieli ja upea historia. Seinäjoki ei tunnusta historiansa painolasteja, vaan pyrkii kohti tulevaisuutta. Se on dynamiikkaa, viihdettä, duudsoneja ja juuri yrittäjämyönteisyyttä. Pohjanmaalla kaikki kynnelle kykenevät ovat töissä, häjytkin.

Koska yksiselitteistä Ylä-Savon ajatusta ei vielä ole näkyvissä, pöydän ääressä joudutaan tyytymään kompromissiin. Jokainen yläsavolainen kunta jatkaa vahvistumista omana itsenäisenä brändinään.

– Rautavaara jättäytyi Ylä-Savosta pois Paras-hankkeen aikoihin ja jäi ikään kuin omaksi saarekkeekseen, Virranta pohtii.

Raili ja Kari Virranta muuttivat seitsemän vuotta sitten Virrantojen suvun taloon. Suvun varsinainen pääpaikka on parin kilometrin päässä Varpaisjärvelle päin. Sieltä Huutoniemeen muutti Kari Virrannan ukki 1900-luvun alussa.

Tuvan isoista ikkunoista avautuu näkymä kapenevan Reittiönjärven selälle. Toisella puolella on Nilsiä – nykyään Kuopion kaupunki.

Varpaisjärvi liittyi Lapinlahteen vuonna 2011. Varpaisjärveläisillä on edelleen vahva ote Lapinlahden kunnan asioihin päätöksenteossa. Lapinlahden kunnanvaltuustoa valittiin johtamaan Minna Rissanen (ps.). Hän on varpaisjärveläinen.

Lapinlahti merkitsee taidetta ja urheilua. Kiuruvesi tarjoaa luomua ja on vahva maitopitäjä. Pielavesi ponnistaa edelleen luonnostaan. Keiteleellä on saha ja Vieremällä Ponsse. Sonkajärvellä metsästetään. Iisalmi on letkeä ja hyväntuulinen pikku kaupunki, mukava paikka asua.

Kari Virranta sanoo, että Ylä-Savo on kerroksellinen kuin sipuli. On sote Ylä-Savo, monessa asioissa yhtäpitävien soten ja Lapinlahden muodostama Ylä-Savo ja sitten historiallinen Ylä-Savo.

Historialliseen Ylä-Savoon kuuluvat lisäksi Pielavesi ja Keitele, jopa Rautavaara.

Yläsavolaisuus ikään kuin liudentuu tai laimenee välimatkan kasvaessa Iisalmeen ja lyhentyessä Kuopioon.

Kari Virranta sanoo, että kuntien luottamushenkilöiksi ei ole pätevyysvaatimuksia eikä pidäkään olla. Kaikki ovat kuntalaisten edustajia. Lapinlahdella valtuustoon valittiin sekä Virranta, kunnan entinen kunnanjohtaja, että Terttu Ruotsalainen, entinen hallintojohtaja, tohtorisnaisia. Pia Valkonen

Palveluapparaatista takaisin elinvoimamyllyiksi

Lapinlahden kunnanhallituksen puheenjohtaja Kari Virranta on entinen Ely-keskusjohtaja ja Lapinlahden kunnanjohtaja. Aluevaaleihin hän ei asetu ehdolle.

– Haluan hoitaa nykyisen postini kunnolla ja keskittyä muutokseen toden teolla.

Uusia kuntapäättäjiä pohdituttaa se, mitä kunnista jää jäljelle, kun suuri sosiaali- ja terveyssektori viedään kunnilta pois.

Muutoksesta saattaa poikia hyviä asioita.

– Oikeastaan on ollutkin harmi, että kunnista tuli aikoinaan palveluapparaatti ja juuri elinvoima- sekä vetovoimakysymykset jäivät kuntien johdossa vähemmälle, Virranta sanoo.

Nyt kunnanjohtajista voi parhaimmillaan tulla dynaamisia yritysasiamiehiä ja kuntapäättäjät pystyvät keskittymään kotikuntiensa vetovoimatekijöiden hiomiseen.

Yritysmyönteisyys on monesti pienestä kiinni. Kaavoituskysymyksissä, kuten kaikessa muussakin päätöksenteossa, olisi otettava huomioon ympäristövaikutusten lisäksi yritysvaikutukset. Virkamiesten tulisi olla tavoitettavissa ja vastattava ripeästi esimerkiksi soittopyyntöihin. Eikä asioita saa makuuttaa viranhaltijoiden pöytälaatikossa.

Ylä-Savo

Ponsseva tai ponteva seitsikko

Seutukunta

Seitsemän kuntaa aakkosjärjestyksessä, asukasluku sulkeissa: Iisalmi (21 317), Keitele (2 162), Kiuruvesi (7 934), Lapinlahti (9 394), Pielavesi (4 373), Sonkajärvi (3 870) ja Vieremä (3 536)

EU:n hallinto tunnustaa seutukunnat alueluokitusjärjestelmässään

Väkiluku yhteensä 52 586 asukasta (tilasto 7/2020)

Suurimat työnantajat Ponsse Vieremä, Olvi Oyj Iisalmi, Lapinlahti Valion tehtaat, Keitele Keitele Forest

Kommentoi