Poikkeusyksilö: Kotiin ikävöivästä pikkutytöstä suureen maailmaan – Marjatta Valta-Kurki on tutustunut niin Satu Tiivolaan kuin Arne Treholtiinkin

”Olen ollut aina sosiaalitantta – vapaa-aikananikin,” sanoo Marjatta Valta-Kurki. Pia Valkonen

Pia Valkonen

Laiha tyttö, seitsentoistakiloinen, joutuu lähtemään kotoa Lapinlahden Savonjärven kouluun ja asumaan opettajana työskennelleen enon luona kortteerissa. Todistusta koulun aloittamisen lykkäämisestä tipu. Eletään yleislakkovuotta 1956.

– Koti-ikävä oli kova. En viihtynyt enon luona jouluunkaan asti, Marjatta Valta-Kurki kertoo.

Vallan pienviljelijäperheessä kasvoi neljä lahjakasta tytärtä, ikäjärjestyksessä Arja, Marjatta, Anneli ja Seija, joilla savolaisen tapaan ilmaistuna kaikilla on yksi veli, Kari. Äidillä olisi ollut taipumusta opettajan ammattiin – hän oli kansakoulun jälkeen käynyt Portaanpään opiston, mutta valitsi puolisokseen pienviljelijän.

– Me lapset saimme opiskella siihen asti, mihin rahkeet riittivät. Minä pisimmälle vapaaoppilaana ja kunnan kengissä.

Marjatta Valta-Kurjesta tuli sosiaalialan ammattilainen.

– Olen aina ollut sosiaalitantta – työni ulkopuolellakin.

Marjatta Valta-Kurkea uskottiin lopulta ja häntä autettiin pääsemään väkivaltaisesti käyttäytyneestä miehestä eroon.

– Leipä oli tiukassa pienviljelijäperheissä 1950-luvulla, mutta se ei estänyt kultturelleja harrastuksia. Isällä oli hyvä lauluääni, äiti harrasti kirjoittamista ja opetti kansalaisopistossa.

Nyt on aikaa käydä teatterissa ja konserteissa siskojen ja ystävien kanssa kanssa.

– Olen nähnyt Helsingin kaupunginteatterin Kvartetin ja Les Miserablesin. Turun kaupunginteatterin Kalle Holmbergin ja Ralf Långbackan valtakauden Seitsemän veljestä onnistuin näkemään jo 1970-luvulla.

Ennen eläkkeelle jäämistään Marjatta Valta-Kurki ehti työskennellä Suomusjärven sosiaali- ja terveysjohtajana. Hänen kuusivuotiskauteensa mahtui Suomusjärven kuntaliitos Salon kanssa. Uuden Salon kaupungin muodosti kymmenen kuntaa: Salon ja Suomusjärven lisäksi Halikko, Kuusjoki, Pertteli, Muurla, Perniö, Särkisalo, Kisko ja Kiikala.

– Palvelujen saattaminen uudeksi kokonaisuudeksi vei voimani kokonaan. En halunnut enää jäädä uuden kaupungin palvelukseen, vaikka liitettyjen kuntien viranhaltijoilla oli viiden vuoden irtisanomissuoja.

Marjatta Valta meni ylioppilaskirjoitusten jälkeen Tampereen yliopistoon lukemaan sosiaalihuollon tutkintoa. Hän oli vain 23-vuotias, kun hänet valittiin Rautavaaran kunnalliskodin johtajaksi.

Lääninhallitus otti samaan aikaan Rautavaaran kokeilukunnakseen ja kunnassa kokeiltiin vanhushoitoa palvelutalon ja terveyskeskuksen vuodeosaston avulla. Koska kunnalliskodin johtajan työnkuva olisi muuttunut radikaalisti, vastavalmistunut haki ihan toiselle puolelle Suomea, Vehmaalle.

Vehmaalla työkaverit olivat päättäneet, että Marjatalle pitää löytyä mies. Vuoden 1975 pikkujouluista lähtien elämässä oli evakkotaustainen ja turkulainen Pertti Kurki.

– Anoppini sukunimi oli Kana ja appeni Kurki, Marjatta Valta-Kurki sanoo ja naurahtaa. Myös hänen kaksi siskoaan ovat löytäneet puolisoikseen karjalaismiehet.

Vehmaa oli kaukana. Niinpä nuori pari Marjatta ja Pertti muuttivat lähelle Savon rataa Kuusankoskelle. Kuusankoski oli punainen paperitehdaspaikkakunta ja intoileva vanhainkodin luottamushenkilöstö taisteli vanhainkodin johtajaa vastaan. Ay-edustaja saneli, että kahvipannu, jolla kaadetaan kahvia vanhuksille, ei voi olla litran pannu, sillä sellainen on liian painava.

– Hyvä puoli tässä oli se, että virkaehtosopimus oli opeteltava ulkoa.

Pariskunta muutti Helsinkiin Tiivoloiden palvelukseen. Pertti kunnosti Satu Tiivolan Vuoriso-yhtiöiden omistamien Haikon kartanon, Kaivohuoneen ja Adlonin huonekaluja. Marjatta oli Tiivoloiden taloudenhoitaja.

– Järjestin hienoja illallisia. Koska Mika Tiivola oli SYP:n pääjohtaja, vieraana oli pääjohtajia ja muuta vallasväkeä. Illanvietoista muistan erityisesti Alkon pääjohtajan Pekka Kuusen. Kekkonenkin oli ollut aikoinaan vakiovieras, mutta tuolloin, 1970-luvun lopussa häntä ei enää näkynyt ja Tiivoloilla huhuttiin jo hänen ongelmistaan.

Sitten Pertti Kurki halusi Ruotsiin. Ruotsissa mies sairastui kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön.

Ruotsin-vuodet toivat perheeseen lapset. Heti, kun Kurjet olivat päässeet uuteen maahan, ilmoitti esikoinen, Marko tulostaan. Sitten syntyi Henri ja Suomen paluun jälkeen Anna-Maria.

– Tilasin Dagens Nyheterin oppiakseni keskustelemaan ajankohtaisista aiheista ruotsiksi.

Myöhemmin kielitaidosta oli hyötyä. Marjatta Valta-Kurki kävi kirjeenvaihtoa norjalaisen vakoojan Arne Treholtin kanssa. Hän kirjoitti Treholtille, koska koki, että 20 vuoden tuomio eristyssellissä oli kohtuuton. Treholt sai vuonna 1985 tuomion vakoilusta Neuvostoliiton ja Irakin hyväksi.

Ruotsissa Marjatta Valta-Kurki tutustui erilaisiin maahanmuuttajayhteisöihin. Niinpä hän tekee Iisalmessa SPR:n maahanmuuttajatyötä.

Marjatta Valta-Kurki on tehnyt vaikka mitä, kuten hoitanut työkseen seurapiiri-illallisia, siivonnut Ruotsin valtion bakteorologista tutkimuslaitosta hankkiakseen maahanmuuttajana kielitaitoa uudessa kotimaassa ja johtanut Suomusjärven peruspalveluiden yhdistämistä Suur-Saloon. Pia Valkonen

Lähisuhdeväkivaltaa ei tule kestää – hakekaa apua ajoissa!

Kun Marjatta Valta-Kurjelta kysyy elämän tähtihetkeä, vastaus tulee nopeasti absurdilla huumorilla ryyditettynä: avioero.

Vaikeat vuodet bipolaariaviomiehen kanssa päättyivät hyvin. Marjatta Valta-Kurkea uskottiin lopulta ja häntä autettiin pääsemään väkivaltaisesti käyttäytyneestä miehestä eroon.

– Kun nuorena ja naimattomana vanhainkodin johtajana näin ihmisten hylkäävän puolisoitaan sairauden vuoksi, lupasin itselleni, että jos tuleva puolisoni joskus sairastuisi, en jättäisi häntä. Silloin en osannut ajatella, että mielen häiriöön saattaa liittyä esimerkiksi väkivaltaa ja alkoholin käyttöä.

Marjatta Valta-Kurki kehottaa vastaavassa tilanteessa olevia hakemaan apua ajoissa. Hän miettiikin nyt, että voisi toimia vertaistukena lähisuhdeväkivallasta kärsiville.

Sosiaalialan ammattilainen

Marjatta Valta-Kurki

s. 1949 Lapinlahdella

Asuu Iisalmessa

Lapset: Marko v. 1980, Henri v. 1983 ja Anna-Maria v. 1985

Ylioppilaaksi vuonna 1969

Tampereen yliopistosta sosiaalihuollon tutkinto

Yhteensä 26 vuotta vanhainkodin johtajana ja 10 vuotta erilaisissa sosiaalialan johtotehtävissä

Harrastukset: vapaaehtoistyö, kirjallisuus, kirjoittaminen ja teatteri

Kommentoi