Lapinlahden Lampiinsalmen lava täyttää 60 vuotta. Talkoolaiset odottavat innolla tanssiväen paluuta.
Yhtä varma kesänmerkki kuin lämmin auringonpaiste, vehreä luonto, jäätelö, tuoreet mansikat ja kukkaloisto on myös lavatanssikauden alkaminen.
Parin hiljaisemman koronavuoden jälkeen on aika lankata kengät, pukea kesämekko ylle ja suunnata nauttimaan liveorkesterista ja tanssin pyörteistä.
Myös Lapinlahden Lampiinsalmen tanssilava herää jälleen kukoistukseen pandemiavuosien jälkeen. Aihetta on muutoinkin juhlaan, sillä tanssipaikka täyttää tänä vuonna kunnioitettavat 60 vuotta.
Edellisen kerran maaseudun lavalla päästiin pyörähtelemään elokuussa 2019. Uusi kausi polkaistaan käyntiin tulevana perjantaina Erkin karaokella ja viikon päästä Lampiinsalmella tanssittaa Unikuva.
Kesälle on suunniteltu pidettäväksi ainakin seitsemät iltamat, ja juhannustanssit ovat juhlavuoden huipentumana.
– Kyllä tässä alkaa kovasti jo tanssijalkaa vipattaa. Johan tässä ehti pari vuotta olemaan jouten. Yöunia ei kuitenkaan ole tarvinnut menettää. Mukavaa saada porukkaa takaisin lavalle, Lampiinsalmen lavan yhteyshenkilö Risto Ollikainen iloitsee.
Päätös uuden lavan rakentamisesta Lampiinsalmelle tehtiin joulukuussa 1960, kun lumi romahdutti lähistöllä sijainneen Horsmanmäen tanssilavan edellisenä talvena.
– Janne Pykäläinen, Aku Pesonen, Erkki Halonen, Veijo Kaikkonen, Eino Immonen, Veikko Hynynen ja Kalle Sutinen poikineen olivat merkittäviä henkilöitä lavan aikaansaamiseksi. Lähestulkoon jokainen kyläläinen edesauttoi projektin etenemisessä, pitkän linjan talkoolainen Pentti Ryth muistelee.
Lavanuudistajaisia kutsuttiin juhlistamaan lehti-ilmoituksessa 13. elokuuta vuonna 1961. Tanssittamassa oli S. Vihtalan yhtye ja mainoksessa oli erityismaininta liukkaasta lattiasta.
Tanssibuumi kesti Lampiinsalmella vain muutaman vuoden ajan. Vuodet 1965–1978 lava pysyi hiljaisena, kunnes se heräsi peruskorjauksen jälkeen uuteen eloon. Koronavuosia lukuun ottamatta musiikki on muutoin soinut kesäisin perinteikkäällä tanssipaikalla tauotta.
– Tanssikulttuuri voimistui jälleen 70–80-luvun taitteessa ja lavoilla meni hyvin. Tauon jälkeen ensimmäisenä artistina Lampiinsalmella oli Pällikkään pelimannit. Lippuja myytin 42 kappaletta, vuosikymmeniä talkoolaisena mukana ollut Seppo Pykäläinen kertoo.
– Onhan tällä käynyt huippuartisteja tangokuninkaallisista lähtien. Ja esimerkiksi Savon Jätkät, Korsuorkesteri sekä Mikko Alatalo vetivät aikoinaan hyvin porukkaa. Lippuja sai myydä 360, mutta paikalla oli varmasti yli 600 henkilöä. Eiköhän tämän uskalla tunnustaa, kun rikos on jo vanhentunut, Pykäläinen hymähtää.
Vaikka toiminta on Lampiinsalmella nykyään pienimuotoisempaa eikä kalliisiin orkestereihin ole järkevää panostaa, reilun parinkymmenen hengen vahvuinen talkooporukka toivoo väen löytävän keskelle maalaismaisemaa tanssimaan.
– Maalaistanssit ovat nykyään muotia. Toivottavasti paikan päälle löytää niin uudet kuin vanhatkin kävijät. Lavatansseissa saa liikunnan lisäksi sosiaalista kanssakäymistä ja se tuo elämään hohtoa. On koko yhteiskunnan etu, että keho ja mieli pysyvät virkeinä mahdollisimman pitkään, Ollikainen muotoilee.
Ylä-Savossa ja lähialueella lavatansseja järjestetään kesän aikana lisäksi ainakin Iisalmen Kyllikinrannassa, Maaningan Kasinolla, Kiuruveden Jänteen hallilla ja Puistonkulmassa sekä Pyhäsalmen suurlavalla.