Veden äärellä on lupa nauttia kesästä, mutta omasta ja muiden turvallisuudesta kannattaa huolehtia.
Suomalaiset ovat tunnetusti ämpärikansaa. Eikä oikeastaan suotta, sillä muovisesta sankosta on todella hengenpitimeksi. Sen avulla voi nimittäin pelastaa ihmisen hukkumiselta.
– Jos pelastusrengasta ei ole saatavilla tai helposti käden ulottuvilla, niin kaikki muovinen, mikä vähänkin kelluu, auttaa vedessä olijaa pysymään pinnalla. Tarkoitukseen sopii myös mehukanisteri tai muovipullo.
– Esineeseen laitetaan pieni määrä nestettä ja se heitetään veden varassa olevalle. Kun sitten esimerkiksi ämpärin kääntää ympäri, siihen muodostuu ilmatasku, joka kelluttaa, Anne Hiltunen Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliitosta opastaa.
Iisalmesta lähtöisin oleva Hiltunen tietää, mistä puhuu. Työssään hengenpelastuksen koulutussuunnittelijana hän on perillä tuoreista tilastoista, eivätkä ne aina ole mukavaa luettavaa.
– Kesäkuussa on hukkunut tähän mennessä (tilanne 16.6.) jo kuusi ihmistä. Juhannuksen tienoo ja sen jälkeinen viikko ovat suurinta riskiaikaa. Helteillä tilastoissa näkyy ikävä piikki. Läheltä piti -tilanteita raportoidaan päivittäin eikä kaikkia edes tule välttämättä tietoon.
Vesi on elementtinä rauhaa tuova ja virkistävä, mutta myös vaarallinen.
– Suurin osa hukkumisista tapahtuu alkoholin vaikutuksen alaisena sekä ihan rannan tuntumassa pulikoidessa. Hukkuminen tapahtuu ääneti ja nopeasti. Siksi olisi aina hyvä olla jokin silmäpari katsomassa perään, oli sitten kyse aikuisista tai lapsista.
Peruslainalaisuudet kuten alkoholittomuus ja oikeanlaiset varusteet pätevät myös vesille lähtiessä.
Ympäristöä on havainnoitava monipuolisesti.
– Pelastusliivit tulee olla asianmukaisesti puettuina ja vesikulkuneuvo oikein varusteltuna. Veneillessä on otettava huomioon koko miehistö sekä myös lemmikkieläimet, Iisalmen pursiseuran puheenjohtaja Tiitta Tolonen muistuttaa.
Vesiliikennelakiin tuli pari vuotta sitten muutos, joka velvoittaa, että kaikissa huviveneissä on oltava nimettynä veneen päällikkö. Se koskee myös soutuvenettä.
– Veneen päällikkö on se, joka vastaa vesikulkuneuvon kulusta ja turvallisuudesta. Päällikkö ei välttämättä ole se, joka venettä ohjaa, vaan ruorissa voi olla joku toinen henkilö. Veneessä tulee siis aina olla nimettynä joku, joka kantaa vastuun.
– Rekisteröitävän moottorikäyttöisen vesikulkuneuvon päällikön täytyy olla 15 vuotta täyttänyt henkilö, jolla on riittävä osaaminen kulkuneuvon hallitsemiseen.
Miehistön ja kulkuneuvon lisäksi vastuuta tulee ottaa myös ympäristöstä.
– Pitäisi olla itsestään selvää, että jokainen kierrättää ja käsittelee asianmukaisesti roskat, harmaat ja mustat vedet, ja vaaralliset jätteet, kuten muun muassa maalit, akut, hätäraketit ja -soihdut ja pilssivedet. Myös aineettomat asiat, kuten melu, hajut ja valot voivat haitata ympäristöä tai muuta vesiliikennettä.
Lisäksi luodoille ja pienempiin saariin rantautumista tulee välttää lintujen pesimäaikaan, ja lemmikit tulee muistaa pitää kytkettyinä.
Vesillä on tilaa kaikille ja kaikenlaisille vesikulkuneuvoille, mutta perustiedot väistämissäännöistä, viitoitusjärjestelmästä ja navigoinnista olisi Tolosen mukaan hyvä olla hallussa.
– Pelkkä karttaplotterin seuraaminen ei riitä, vaan ympäristöä on havainnoitava monipuolisesti ja herkeämättä. Riittämätön osaaminen yhdistettynä kovaan nopeuteen aiheuttaa useimmiten vaaratilanteita niin itselle kuin muillekin.
Oma huomionsa tulisi kiinnittää myös siihen, että vesistöillä liikkuu nykyisin monenlaista kulkijaa. Vesiskoottereita on yhä enenevissä määrin samoin kuin esimerkiksi sup-lautailijoita.
Veneen kuljettamisen lisäksi tärkeää on myös oppia lukemaan säätiloja ja niiden muutoksia sekä tunnistamaan omat taidot erilaisissa keleissä.
– Riittämättömillä taidoilla on parempi odottaa kelin paranemista kuin ottaa riski lähtemällä huonoon keliin, jolloin myös rantautuminen voi olla hyvin haastavaa ja vaarallistakin.
Veneily- ja uimakausi on parhaimmillaan ja keskikesä kukkeimmillaan.
– Hyvän merimiestavan perusajatus kannattaa palauttaa mieleen. Sillä tarkoitetaan kaikkea sellaista toimintaa ja tietämystä, joilla lisätään niin vesillä liikkumisen turvallisuutta kuin muiden huomioon ottamistakin, Tolonen sanoo.
– Veden äärellä on ihanaa nauttia kesän kauneudesta, kunhan muistaa pitää turvallisuusasiat mielessä. Taitoa ja turvallisuutta voi jokainen kehittää päivittämällä tietojaan, harjoittelemalla ja kouluttautumalla, naiset kehottavat.
Samassa veneessä ja yhtä köyttä. Sillä lailla hyvä tulee.