Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Ilkka Vaarasuo on elämässään puolimatkan krouvissa

On marraskuisen harmaa torstai-ilta. Kuopion satamassa sijaitsevaan Maljalahden Voimakellariin astuu sisään entisaikojen viikinkiä muistuttava vaaleahiuksinen iso mies. Hän astuu päättäväisesti henkilövaakan päälle ja hihkaisee hyvätuulisesti.

– 101 kilogrammaa. Neljä kiloa enemmän kuin peliuralla.

Suomalaisen miehen keskimääräinen eliniänodote on laskutavasta riippuen noin 80 vuotta. Iisalmelaislähtöinen Kuopion Sähköverkko Oy:n 39-vuotias palvelupäällikkö Ilkka Vaarasuo alkaa olla tuon matkan puolivälissä.

Vaarasuolle syksy on ollut kiireinen. Sähköverkkojen puolella ollaan parhaillaan tekemässä ennen näkemättömiä teknisiä uudistuksia ja Ukrainan sodan aiheuttama sähköshokki on tuonut syksyyn omat murheensa. Vaarasuon organisaatio palvelee 63 000 asiakasta ja heidän huolensa sähkön hinnasta ja sähkön riittävyydestä tuntuu myös päällikkötasolla.

– Kiireinen on syksy ollut. Sitä ei voi kiistää. Asiakkaiden huolet kovasti vellovassa sähkömarkkinassa kuormittavat kovasti. Kuntosalilla pitää kuitenkin yrittää aina jossain vaiheessa käydä. Liikunta antaa sietokykyä arjen haasteisiin, kaksi- ja neljävuotiaiden tyttöjen isä mietiskelee.

IPK:n säilyminen Mestiksessä oli yksi urani kohokohdista.

Ilkka Vaarasuon jääkiekkouran ensimmäiset piirrot otettiin aikoinaan Iisalmen Peli-Karhuissa, jonne peliura myös päättyi joukkueen kapteenina Mestis-karsinnoissa 2017. Ja komealla tavalla päättyikin.

Viimeiseksi jääneessä ottelussaan Vaarasuo kellotti peliaikaa Kankaan montussa kolmisenkymmentä minuuttia. Jääkiekkouran viimeisellä kosketuksella kiekkoon teki Vaarasuo rangaistuslaukauksesta maalin. Siihen oli hyvä päättää yli 700 miesten peliä SM-liigassa, Mestiksessä ja Ruotsin Allsvenskanissa keränneen puolustajan ura.

– IPK:n säilyminen Mestiksessä oli yksi urani kohokohdista. Meidän kausi oli tuolloin vaikea ja jouduimme lopulta putoamiskarsintaan. Henkilökohtaisella tasolla Peli-Karhujen putoaminen tuntui minusta täysin mahdottomalle ja onneksi lopulta säilytimme paikkamme sarjassa. En tiedä missä IPK olisi tällä hetkellä urheilullisesti, jos olisimme tippuneet, Vaarasuo mietiskelee.

On yläsavolaisittain merkityksellistä, että Vaarasuo nostaa yhdeksi uransa merkityksellisimmistä hetkistä Peli-Karhujen sarjapaikan säilyttämisen. Onhan mies voittanut JYPissä Suomen mestaruuden, sekä kruunattu kolme kertaa Jukureissa Mestiksen mestariksi.

Palkintokaapista löytyy myös kolme Mestiksen hopeamitalia, joista kaksi on hävitty seitsemännessä ottelussa jatkoajalla.

Elämä on tällä hetkellä hienossa tasapainossa.

– Olen onnekas, että olen saanut maistaa urallani useasti voiton maljasta. Yhtä tärkeänä pidän kuitenkin henkisen kasvun kannalta noita kahta Jukureissa jatkoajalla hävittyä finaaliottelua, kuten myös Ruotsin Elitserienin nousukarsintaa, joissa pääsarjaan nousu jäi lopulta haaveen tasolle. Kun tietää miltä häviäminen tuntuu, on helpompaa tavoitella menestystäkin. Uskon, että se on elämässäkin samalla lailla, Vaarasuo mietiskelee.

Vaarasuo ei pelaajauran päättyessä tippunut tyhjän päälle. Harvinaislaatuista jääkiekkoilijaa on aina kiinnostanut opiskelu ja uran jälkeen taskusta löytyi koneinsinöörin, sähköasentajan ja sähkövoimatekniikkainsinöörin ylempi AMK-tutkinto.

– JYPissä voitetun Suomen mestaruuden jälkeen vuonna 2009 olo oli vähän tyhjä ja mietiskelin jo uran lopettamista ja hain silloin töihinkin Olkiluoto 3:seen, jota mainostettiin tuolloin pian valmistuvaksi ydinvoimalaksi. Onneksi en päässyt sinne silloin töihin. Peliura jatkui vielä pitkän tovin ja pääsinpä lopettamaan vielä liigauranikin Helsingin IFK:n paidassa täydessä Hartwall-areenassa Jokereita vastaan.

– Elämä on tällä hetkellä hienossa tasapainossa. Henna-vaimon vanhemmat asuvat tuossa melkein naapurissa, joten lastenhoitoapukin on täällä Kuopiossa lähellä. Myös Iisalmessa asuvat vanhempani ovat nyt arjessa lähempänä, kuin Mikkelissä asuessamme. Ehkä elämän toisella puolikkaalla keskiössä voisi olla ihmisenä kehittyminen. Se kiinnosta kovasti. Että oppisi pysähtymään hetkeen.