Ihmisen on mahdollista selvitä hyvin monenlaisista traumoista tai kaltoin kohtelusta.
Ihmisillä ja etenkin nuorilla tulee olla haaveita ja unelmia. Nuoria pitäisi kannustaa unelmoimaan ja haaveilemaan. Minullakin on vielä unelmia. Olen jostain syystä kovin ihastunut Teneriffan saareen ja haaveilen asuvani osan vuodesta siellä eläkkeellä ollessani. Haluaisin myös kirjoittaa vielä kirjan, Pohjois-Savon Mielenterveyden- ja hyvinvoinnin palveluyksikköjohtaja Teijamari Laasonen-Balk mietiskelee Iisalmen torikahvilassa ja hörppää kupistaan mustaa kahvia.
Laasonen-Balk ilmoitti jo viisivuotiaana mummolleen, että hänestä tulee lääkäri. Psykiatriaan hän ohjautui puolivahingossa. Lääketieteellisessä tiedekunnassa kun kiinnosti kaikki mahdolliset lääketieteen osa-alueet aina sydänkirurgiasta naistentauteihin.
– Valmistuin lääkäriksi vuonna 1992. Ajat olivat silloin hyvin toisenlaiset kuin nykyään. Lääkärin töitä ei ollut tarjolla joka oksalla. Olin malttamaton odottamaan työpaikan järjestymistä. Psykiatrialta löytyi sopiva työpaikka nopeasti. Sain työpaikan Mikkelistä, Moision psykiatrisesta sairaalasta, missä minulla oli äärimmäisen innostava esihenkilö.
– Luulen, että hänen ansiostaan kiinnostus psykiatriaan erikoistumiseen käynnistyi. Monikin asia elämässä kaduttaa, mutta päätöstä erikoistua psykiatriaan ei ole tarvinnut katua. Työni on äärimmäisen mielenkiintoista.
Laasonen-Balk on tutkinut ihmisen mielen liikkeitä jo kolmekymmentä vuotta ja toiminut ylilääkärinäkin jo pari vuosikymmentä. Monenlaista tarinaa on uralla tullut vastaan.
Yhteiskunta on nykynuorille turhan ankara.
– Ei tässä iltaisin tarvitse enää Salattuja Elämiä katsella. Sen verran on pään sisällä erilaisia ihmistarinoita. Nautin todella paljon psykoterapiasta sekä sen kouluttamisesta. On antoisaa etsiä asiakkaan kanssa itsensä vahvistamisen keinoja.
– Sen olen työurallani oppinut, että ihmisen on mahdollista selvitä hyvin monenlaisista traumoista tai kaltoin kohtelusta. Itsensä hyväksyminen on tässä kaiken keskiössä. Traumaa ei tarvitse hyväksyä, mutta itsestä pitäisi oppia tykkäämään, vaikka elämässä olisikin sattunut ikäviä asioita.
Laasonen-Balk näkee tärkeänä, että hän sai tuotua psykoterapeuttikoulutuksen Iisalmeen. Ensimmäinen neljän vuoden koulutus alkaa olla paketissa ja toinenkin on jo puolessavälissä.
– Meillä on Pohjois-Savon hyvinvointialueella todella iso lääkäripula, eikä psykoterapeuttejakaan ole tarpeeksi. Olen onnellinen, että saimme järjestettyä psykoterapeuttikoulutusta Ylä-Savoon. Voimme näin osaltamme helpottaa henkilöstöpulaa, kun alueella jo valmiiksi asuva ihminen kouluttautuu psykoterapeutiksi.
– Uudessa työssäni Mielenterveyden ja hyvinvoinnin palveluyksikköjohtajana koen lääkäripulan suurimpana haasteena.
Kun Laasonen-Balkilta kysyy hänen oman elämänsä prinsiippejä, tulee vastaus valoisan ylilääkärin suusta kuin apteekin hyllyltä.
– Perhe on tietysti minulle tärkein. Olen myös esteetikko. Nautin kaikesta kauniista. Tykkään puuhastella kasvihuoneessa, sekä kukkien parissa, sisustaa ja käydä taidenäyttelyissä. Värit ovat minulle todella tärkeitä. Kotona työhuoneeni on keltainen. Rakastan sitä.
– Toisaalta tietynlainen ruttuturpaisuus, uhriutuminen ja vastuun pakoilu ovat minusta ikäviä ja rasittavia. Valittaminen puhtaasta valittamisen ilosta on mielestäni aivan tyhjänpäiväistä. Positiivisella otteella päästään aina parempaan lopputulokseen.
Nuorten mielenterveysongelmat saavat nykyisin paljon palstatilaa. Yksi jos toinenkin nuori voi huonosti, eikä apua mielenterveysongelmiin ole saatavilla kaikille. Laasonen-Balk näkee, että yhteiskunta on nykynuorille turhan ankara.
– Nuoret elävät aikamoisessa painekattilassa. Päiväkodeissa tehdään hyvää ja suunnitelmallista työtä, mutta toisaalta lasten vertaileminen aloitetaan mielestäni liian varhaisessa vaiheessa. Tämä jatkuu koulu- ja opiskelumaailmassa. Myös internet aiheuttaa ongelmia. Nuori saattaa joutua kohtamaan siellä asioita, joita hän ei ole valmis käsittelemään. Jos yksi 15-vuotias selviääkin vastaantulevasta aineksesta, voi se toiselle aiheuttaa pahojakin ongelmia. Laasonen-Balk kiteyttää.